Ristipurennan hoito kasvuikäisillä lapsilla

Ristipurenta määritellään ylä- ja alahampaiden välisenä virheasentona bukkolinguaalisuunnassa. Tällöin alahampaiden bukkaalisin kuspi sijaitsee bukkaalisemmin kuin ylähampaissa. Ristipurennat voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: etu- ja taka-alueen ristipurentaan. Ristipurenta johtaa hoitamattomana pahimmillaan kasvojen ja leukojen epäsymmetriseen kasvuun ja sen vuoksi diagnoosin teko ja hoidon oikea-aikaisuus on tärkeää. Hoidon tavoitteena on puuttua ristipurennan syyhyn mahdollisimman oikeassa vaiheessa, jolloin hoito on helpompaa ja vaatii pienempiä voimia hampaiden liikuttamiseksi, eikä ristipurenta pääse siirtymään maitohampaistosta tai I-vaihduntavaiheen hampaistosta pysyvään hampaistoon. Tämän työn tarkoituksena oli lisätä omaa teoriatietämystäni sekä käytännön osaamistani oikomishoidon toteutuksessa. Työ koostuu kahdesta osasta: kirjallisuuskatsaus perustuu pääosin Helsingin yliopiston opetuksessa käytettäviin ortodontian oppikirjoihin sekä suu- ja leukasairauksien yksikön opetukseen ja kurssimateriaaliin. Katsauksessa käsitellään ristipurentaa, sen syntymekanismeja, hoidon tavoitteita ja suunnittelua sekä sen toteutusta kasvuikäisillä lapsilla. Nuoruuden kasvupyrähdyksen jälkeistä oikomishoitoa ei käsitellä tässä katsauksessa. Kliininen osuus koostuu yhden oikomishoitopotilaan hoidosta Helsingin yliopistohammasklinikalla ja HYKS suusairauksien opetus- ja hoitoyksikössä lukuvuoden 2016– 2017 aikana. Potilaakseni valikoitui helsinkiläinen 7-vuotias poika, jolla oli sekä etu- että takaalueen ohjaava ristipurenta. Hänen hoitonsa toteutettiin quad helix-kojeella (QH), sekä siihen kiinnitettävällä kasvomaskilla. Oikomishoidon toteutuksesta klinikassa on kuvattu oikomishoidon alkutarkastus, hoidon tavoitteet ja sen suunnittelu sekä toteutus. Hoitojakso päättyy retentiovaiheeseen. Hoidon lopputulos vastasi hyvin suunniteltua, potilaan hoito jatkuu myöhemmin HYKS suusairauksien opetus- ja hoitoyksikössä hoidontarpeen määrityksen mukaan