Voimavarat kaupan alalla : positiivisen psykologian näkökulma työnhyvinvointiin

Tavoitteet. Tarkastelen tässä tutkielmassa kaupan alan työntekijöiden työhyvinvointia tukevia voimavaroja asiakaspalvelun, organisaation, esimiestoiminnan, tiimityön sekä yksilön henkilökohtaisista näkökulmista. Lisäksi selvitän työntekijöiden omia keinoja ylläpitää tai lisätä voimavaroja työhyvinvoinnin tukemiseksi. Menetelmät. Tutkielman aineistona on kahdeksan HOK-Elannon Alepa-ketjun työntekijän teemahaastattelua. Käytin aineiston analyysimenetelmänä aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysia. Analyysini muodostui kolmesta vaiheesta: pelkistämisestä, ryhmittelystä ja abstrahoinnista. Tulokset ja johtopäätökset. Tämä aineiston valossa Alepan työntekijöillä ilmeni runsaasti voimavaroja kaikilla tasoilla. Määrällisesti eniten haastateltavat nimesivät asiakastason ja tiimitason voimavaroja. Tuloksissa painottui selvästi sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät voimavarat, kuten hyvät hetket asiakkaiden ja työkavereiden kanssa. Auttaminen ja ilahduttaminen olivat monelle yksi tärkeimmistä asioista asiakaspalvelutyössä. Organisaatiotason voimavaroiksi koettiin organisaation tarjoamat etuudet ja työntekijästä huolehtiminen. Esimiestason voimavaroiksi nousivat joustavuus, esimiehen osoittama myötätunto ja kiitos sekä työntekijöiden muistaminen. Yksilötason voimavarat jakautuivat vapaa-ajan ja työn voimavaroihin. Vapaa-aikaa koskevat voimavarat olivat pääpiirteittäin kaikilla haasteltavilla samoja, mitä ihmiset yleisestikin nimeävät itselleen tärkeiksi asioiksi. Voimavaroiksi koettiin esimerkiksi perhe, ystävät ja harrastukset. Työn voimavarat vaihtelivat yksilöittäin. Vaihtelevat persoonallisuuden piirteet ja yksilölliset vahvuudet vaikuttivat siihen, millaisia työn voimavaroja haastateltavat nimesivät. Työn voimavaroiksi koettiin esimerkiksi mieluiset työtehtävät, tauot sekä työstä irtautumisen helppous. Tutkimuksessa nousi esille myös haastateltavien omia keinoja ja tekoja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Näitä olivat esimerkiksi työn tuunaus sekä negatiivisen mielialan välttäminen.Objectives. In this thesis, I will look at the resources of well-being at work of trade employees in terms of customer service, organization, supervisor ship, teamwork and individual aspects of the individual. In addition, I find employees' own resources to maintain or increase resources to support well-being at work. Methods. The subject of the thesis is the theme interview of eight employees of the HOK Elanto Alepa chain. I used the data analysis method of material output that is inductive content analysis. My analysis consisted three stages: reduction, grouping and abstraction. Results and conclusions. This study examined that empoyees in Alepa have a lot of resources at all levels. In terms of quantity, the most interviewed named the resources of the client and team level. The results clearly focused on social interaction and interaction resources, such as good time with customers and co-workers. Organizational-level resources were felt as the benefits from the organization and the care of the employee. The flexibility of the supervisor's level of resources, the sympathy of the supervisor, and thanks and the recollection of employees, increased. Individual-level resources were divided into the resources of leisure and work. The free time resources were largely the same, which people generally name themselves as important things. For example, family, friends and hobbies were considered as a resource. The work resources varied individually. The varying personality traits and individual strengths influenced the type of work that the interviewees named. For example, work resources, breaks, and ease-of-work were experienced as work resources. The research also raised the interviewees' own means and actions to improve well-being at work. These included, for example, job tuning and avoidance of negative mood