Kuuluuko opettajan kuunnella? : oppilaan palaute pedagogisessa suhteessa

Objectives. According to a study commissioned by UNISEF Finland (2012) Finnish students find their teachers distant. The results of the OECD Teaching and Learning International Survey (2013) indicate that Finnish elementary school teachers do not receive enough feedback about their performance. This main objective of this study was to examine elementary school teachers' attitudes towards students' feedback. The research questions were: How do teachers relate to feedback given by students? Which factors have an impact on teacher attitudes? The aim of the study was to introduce a new viewpoint to scrutinizing the current role of teacher and student in the teacher-student relationship. Furthermore, the aim was to provoke discussion about values behind and practices related to interpersonal communication and feedback culture in Finnish schools. The theoretical framework of this study consists of theories in educational psychology and speech communications. As a research topic student feedback on teacher-student relationship is quite new, there is little prior research available. Students' teacher views, expectations and experiences, on the other hand, have started to interest scientists increasingly. Methodology. The study was implemented as a qualitative attitude research. Research data was collected in the spring of 2017 during three group interviews. Nine teachers from three different elementary schools in the Helsinki metropolitan area were interviewed – three teachers from each school. The teachers shared their views on 32 claims presented by the interviewer. The research data was analyzed according to the principles outlined in literature about qualitative attitude research. For instance, an approach of discourse analysis was used. Results and conclusions. All in all, the teacher attitudes towards student feedback were favorable. However, as the teacher attitudes did include some variation, four different attitude profiles were identified. Two of the teachers approached students' feedback daringly, three tolerantly, two neutrally and two with reservation. The results suggest that a student's teacher-related experiences and their effects on the child and teacher-child relationship remain at least partially unidentified. That is why the role of both the teacher and the student as well as the existing communication culture in the Finnish schools should be examined critically and candidly. Student feedback in the student-teacher relationship might help build stronger and healthier pedagogical relationships which, in return, create better conditions for teaching and learning.Tavoitteet. Suomen Unisefin kouluhyvinvointitutkimuksen (2012) mukaan suomalaiset oppilaat kokevat opettajansa etäisenä. Oppimisen kansainvälisen OECD-maiden tutkimuksen (TALIS 2013) mukaan suomalaiset alakoulun opettajat eivät saa riittävästi palautetta työstään. Tässä tutkielmassa haluttiin selvittää alakoulussa toimivien opettajien asennoitumista oppilaalta saatavaan palautteeseen. Tutkimusta varten asetettiin kaksi tutkimuskysymystä: Miten opettajat suhtautuvat oppilaan antamaan palautteeseen? Mitkä tekijät vaikuttavat opettajien ajatteluun? Tutkimuksen avulla pyritään tuomaan uusi näkökulma pedagogisessa suhteessa vaikuttavien osapuolien roolien tarkasteluun. Lisäksi tavoitteena on herättää keskustelua alakoulujen viestintä- ja toimintakulttuuriin liittyvistä käytänteistä ja niiden taustalla vaikuttavista arvoista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu humanistiseen psykologian pohjautuvaan kasvatuspsykologian teoriaan ja keskinäisviestintää tarkastelevaan puheviestinnän teoriaan. Rogersin (1980) mukaan toista ihmistä ei voi ymmärtää ellei hänen kokemustaan tutkita hänen omista lähtökohdistaan myötätuntoisesti ja arvottamatta. Rossin (1965) malli kuvaa viestintätilanteessa vaikuttavien yksilöön ja ympäristöön liittyvien muuttujien moninaisuutta. Aiempaa tutkimusta alakoululaisten opettajalleen antamasta palautteesta on niukasti. Lasten opettajaan liittyviä odotuksia ja kokemuksia on sen sijaan tutkittu viime aikoina enenevissä määrin. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin laadullisena asennetutkimuksena. Aineisto kerättiin kolmen ryhmähaastattelun aikana keväällä 2017. Informantteja oli yhteensä yhdeksän: kolme alakoulussa toimivaa opettajaa kolmesta eri koulusta. Haastattelu eteni siten, että opettajat ottivat kantaa tutkijan esittämiin pedagogista suhdetta ja oppilaan palautetta koskeviin lauseväittämiin, joita oli yhteensä 32. Aineisto analysoitiin diskurssianalyyttisin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Vaikka opettajien suhtautuminen oppilaalta saatavaan palautteeseen oli lähtökohtaisesti myötämielistä, heidän ajattelussaan oli havaittavissa neljä erilaista suhtautumisen tapaa: rohkeus, avarakatseisuus, neutraalius ja varautuneisuus. Opettajista kaksi suhtautui oppilaan antamaan palautteeseen rohkeasti, kolme avarakatseisesti, kaksi neutraalisti ja kaksi varautuneesti. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että oppilaiden opettajakokemukset ja niiden vaikutukset pedagogiseen suhteeseen jäävät osittain tunnistamatta. Siksi opettajan ja oppilaiden välisiä pedagogisessa suhteessa vaikuttavia rooleja tulee tarkastella kriittisesti ja koulun toimintakulttuuria kehittää ennakkoluulottomasti. Oppilaan palaute voi olla yksi keino vahvistaa pedagogista suhdetta ja luoda paremmat edellytykset opettamiselle ja oppimiselle