Pohjalaistalon korjausrakentamisen monet haasteet

Maisterin tutkielmani käsittelee Etelä-Pohjanmaalla tunnettuja hirsirakentamisperinteen ja kirvesmiestaidon huippusaavutuksia eli pohjalaistaloja. Kookkaat pohjalaistalot rakentuivat maatilojen päärakennuksiksi 1700-luvun lopulta aina 1900-luvun alulle asti. Pohjalaistaloja on kunnostettu, korjattu ja laajennettu jokaisen asukkaan tarpeisiin sopivaksi. Korjaustekniikat ja rakennusmateriaalit ovat vaihdelleet eri aikakausina. Rakennusteollisuuden kehittymisen seurauksena etenkin1960–1990-lukujen aikana alettiin myös perinnerakennuksiin toteuttaa raskaita korjauksia uudisrakentamisen menetelmin. Nämä korjaukset ovat muuttaneet monen pohjalaistalon tyypillisiä piirteitä vaikuttaen esteettiseen ilmeeseen ja rakennusteknisiin muutoksiin. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää korjausrakentamisen haasteista perinteisen säilyttävän korjauksen näkökulmasta. Tutkielma on tehty selvittämään, millaisia pohjalaistalon korjaamiseen liittyviä valintoja on tehtävä rakennuksen alkuperäisyyden säilymiseksi. Tutkielmaan on haastateltu viittä pohjalaistalon asukasta ja kolmea alan asiantuntijaa. Haastatteluista saatuja vastauksia on käytetty täydentämään pohjalaistalon korjaamiseen liittyviin teoreettisiin teemoihin. Teoreettisena taustana tässä tutkielmassa on museologinen käsite kulttuuriperintöarvo. Miten kulttuuriperintöarvo muodostuu ja miten se kiinnitetään pohjalaistaloon? Tutkielmasta voidaan päätellä, että pohjalaistalo korjaaminen perinteisin menetelmin ja materiaalein on kannattava investointi niin alkuperäisyyden kuin rakennusteknisen toiminnan ja esteettisen ilmeen säilyttämiseksi