Vetäytyvä lapsi varhaiskasvatuksessa

Vetäytyvää käyttäytymistä pidetään yhtenä haastavan käyttäytymisen muodoista. Kasvattajat kokevat vetäytyvän käyttäytymisen haastavaksi, koska vetäytyvään lapseen voi olla vaikea saada kontaktia, lapsen jatkuva kannustaminen kuormittaa ja huoli lapsen kehityksestä painaa. Vetäytyvä lapsi jää varhaiskasvatuksen arjessa helposti taka-alalle, eikä vetäytyvä lapsi välttämättä saa tarvitsemaansa tukea. Tutkielmassa tarkastellaan vetäytyvää käyttäytymistä, sen ilmenemistä sekä taustalla vaikuttavia tekijöitä. Vetäytyvää käyttäytymistä tarkastellaan erityisesti temperamentin ja sosioemotionaalisen kompetenssin näkökulmista. Ujous, matala sosiaalisuus sekä hitaasti lämpenevä temperamenttityyppi vaikuttavat lapsen tyypilliseen tapaan toimia. Haasteet sosioemotionaalisissa taidoissa voivat myös olla syy vetäytyvään käyttäytymiseen. Tutkimuskysymyksien johdattelemana perehdytään vetäytyvyyden mahdollisiin seurauksiin sekä siihen, miten kasvattaja voi tukea vetäytyvää lasta varhaiskasvatuksessa. Vetäytyvyys varhaislapsuudessa voi muun muassa hidastaa sosioemotionaalisten taitojen kehitystä, vaikeuttaa positiivisten vertaissuhteiden syntyä ja heikentää lapsen itsetuntoa. Vetäytyvyydellä voi olla myös kauaskantoisempia seurauksia, kuten haasteet sosioemotionaalisissa taidoissa sekä akateemisissa taidoissa koulun puolella. Vaikutukset ovat kuitenkin aina yksilöllisiä eivätkä kaikki seuraukset ole aina negatiivisia. Vetäytyvää lasta voi tukea monin eri keinoin. Kasvattajalla on tukemisessa tärkeä rooli muun muassa kiusaamisen ja syrjinnän ennaltaehkäisijänä, hyvän ilmapiirin ja positiivisten vertaissuhteiden ylläpitäjänä, roolimallina sekä sosioemotionaalisten taitojen ohjaajana. Vetäytyvän käyttäytymisen ymmärtäminen auttaa kasvattajaa vetäytyvän lapsen kohtaamisessa ja oikeiden tukikeinojen löytämisessä