Luuloja luovuudesta ja sen opettamisesta

Tässä tutkimuksessa pyrin hahmottamaan musiikin luovan tuottamisen (ja osittain luovuuden) nykyistä asemaa koulumaailmassa ja musiikkikasvatuksen kentällä. Tarkastelin musiikin luovaa tuottamista ja sen opettamista siis erityisesti opetussuunnitelmien ja tutkimuskirjallisuuden näkökulmasta. Toteutin tutkimuksen systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkimuskysymykseni olivat: 1) Millaisia tavoitteita valtakunnalliset opetussuunnitelmat asettavat musiikin luovan tuottamisen opettamiselle? 2) Miten ajankohtaisessa tutkimuskirjallisuudessa perustellaan musiikin luovan tuottamisen opettamista? Musiikin luova tuottaminen on olennainen musiikin osa-alue valtakunnallisissa perusopetuksen, lukion ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmissa. Erityisesti uusimmissa opetussuunnitelmissa opiskelijalähtöiset sisällöntuottamisen muodot ja vuorovaikutteisuus ovat läsnä kautta linjan. Tästä huolimatta tutkimuskirjallisuuden perusteella vaikuttaa siltä, että suomalaisilla musiikintunneilla mahdollisuudet omalle säveltämiselle ja improvisoinnille ovat puutteelliset. Tutkimustuloksissa käyn läpi useita argumentteja musiikin luovan tuottamisen puolesta. Itseluottamuksen, yhteisöllisyyden ja luovan ajattelun tukeminen ovat tämän keskustelun keskiössä. Ihmisen oikeus luovuuteen on alati nostettu esille myös aihepiireissä, jotka sijoittuvat musiikin ja taiteen ulkopuolelle. Musiikin luovan tuottamisen opettaminen on monien tutkijoiden mielestä erottamattomasti kytköksissä muihin musiikillisiin taitoihin ja myös oppimis- ja vuorovaikutustaitoihin. Tutkimukseni on argumentti musiikin luovan tuottamisen puolesta, ja osoittaa, että musiikin luova tuot-taminen on musiikin kokonaisvaltaisessa opetuksessa keskeinen osa-alue, jonka ymmärtäminen, tukemi-nen ja puolesta puhuminen on tärkeä tehtävä musiikkikasvatuksen tiedeyhteisölle