Ruutuajan muutokset 7. luokalta 9. luokalle ja sen yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen, painoindeksiin ja vanhempien koulutustasoon

TIIVISTELMÄ Aunio, Matias. & Paavola, Leevi. 2018. Ruutuajan muutokset 7. luokalta 9. luokalle ja sen yhteydet fyysiseen aktiivisuuteen, painoindeksiin ja vanhempien koulutustasoon. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 94 s., 4 liitettä. Ruutuaika on pääosin istumista ja inaktiivista toimintaa. Pitkäaikaisella ja yhtäjaksoisella istumisella on lukuisten tutkimusten avulla löydetty yhteyksiä terveyden kannalta epäedullisten ilmiöiden parista. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka yläasteikäisten ruutuaika ja sen eri osa-alueet muuttuivat 7. luokalta 9. luokalle. Mukana oli myös liikuntaluokkalaisia, joiden ruutuaikaa vertasimme yleisopetuksen muiden luokkien oppilaiden ruutuaikaan. Lisäksi tarkastelimme fyysisen aktiivisuuden, painoindeksin ja vanhempien koulutustason yhteyttä ruutuaikaan. Tutkielman aineistona käytettiin Liikkuva koulu -ohjelmaan liittyvään LIKES- tutkimuskeskuksen tutkimukseen keväällä 2013 ja 2015 kerättyjä aineistoja. Tutkittavat olivat kahden länsisuomalaisen koulun 7. ja 9. luokkalaisia poikia ja tyttöjä (n= 417). Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 22 -ohjelmalla käyttämällä kahden riippuvan otoksen t-testiä, Pearsonin korrelaatiokerrointa, toistettujen mittausten varianssianalyysia ja kahden riippumattoman otoksen t-testiä. Tutkimus osoitti, että suomalaisten yläasteikäisten kokonaisruutuaika ei ollut muuttunut yläasteen aikana. Eri ruutujen katsomisen määrät olivat muuttuneet molemmilla sukupuolilla yläasteen aikana. Liikuntaluokkalaiset viettivät yhtä paljon aikaa ruudun ääressä kuin yleisopetuksen muut oppilaat. Pojat viettivät ruudun ääressä enemmän aikaa kuin tytöt. Päivittäinen ruutuaika ylitti ruutuaikasuositukset selkeästi molemmilla sukupuolilla. Viikonloppuisin nuoret viettivät ruudun ääressä aikaansa noin puolitoista tuntia enemmän koulupäiviin verrattuna. Ruutuajan sisältö oli muuttunut molemmilla sukupuolilla. Sekä poikien että tyttöjen osalta kotitehtävien tekeminen tietokoneen tai muiden elektronisten välineiden avulla ja yhteydenpito muiden kanssa sosiaalisen median avulla olivat kasvattaneet osuuttaan yläasteen aikana. TV:n, videoiden tai DVD-elokuvien katseleminen, tietokone- tai konsolipelien pelaaminen ja tavallisten tai elektronisten kirjojen, aikakausilehtien, sanomalehtien yms. lukeminen olivat vähentyneet. Taustamuuttujilla (fyysinen aktiivisuus, painoindeksi, vanhempien koulutustaso) ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä kokonaisruutuajan määrän muutokseen, mutta yksittäisten ruutujen määrän muutosta voitiin selittää taustamuuttujilla. Tämä johtuu siitä, ettei kokonaisruutuaika ole kasvanut tilastollisesti merkitsevästi, mutta eri ruutujen osuudet ovat muuttuneet kokonaisruutuajan sisällä. Asiasanat: ruutuaika, nuoret, fyysinen aktiivisuus, painoindeksi, vanhempien koulutustaso, liikuntaluokka, liikkuva koulu -ohjelmaABSTRACT Aunio, Matias and Paavola, Leevi. 2018. Screen time behavior changes from 7th grade to 9th grade and its dependencies on physical activity, BMI (Body Mass Index), and parents’ education background. Faculty of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 94 p., 4 appendices. Screen time is a mainly sedentary behavior and can be categorized as an inactive action. Various studies have shown the associations between long-term and continuous sitting and negative health outcomes. The purpose of this master’s thesis was to find out how screen time changed during secondary school; from 7th to 9th grade. Our study compared the screen time of students from sports classes to that of other mainstream education students. We also examined the effects of different variables concerning screen time. These variables were physical activity, BMI, and the education background of the parents. The research’s data is based on Liikkuva koulu -program’s materials from spring 2013 and 2015. The data used by us was gathered from two upper secondary schools from the western part of Finland. The total amount of participants was 417 students who were 7th graders in the first measurement and 9th graders in the second. The data was analyzed by IBM SPSS Statistics 22 using two independent unpaired sample t-tests, repeated measure variance analysis, one-way ANOVA, and Pearson’s correlation coefficient to analyze the data. The research showed that Finnish secondary school-aged adolescents’ total screen time did not change during upper secondary school. However, the content of screen time changed for both genders. Screen time did not significantly differ between sport class students and other students in mainstream education. Boys had more screen time than girls. Daily screen time exceeded the recommendations for both genders. Students had approximately 90 minutes more screen time on weekends than on schooldays. The content of screen time changed over time for both genders. The time used to do homework using a computer or any other electronic device and the time spent on social media increased the most. The time spent watching television, DVDs, playing videogames, or reading normal or electronic books, magazines, or papers decreased between the measurements. The variables (physical activity, BMI, parents’ education background) did not have a statistically significant impact on changes to the total amount of screen time. However, the changes were possible to explain with used background variables when sources of screen time were examined individually. This is because the total screen time has not increased statistically significantly, but the proportions of different sources of screen time have changed within the overall screen time. Keywords: screen time, adolescents, physical activity, BMI, parents’ education background, liikkuva koulu -ohjelma (schools on move -program