Tulevaisuuden ammattilaisten näkemyksiä älyteknologiasta ja työn muutoksesta

Tekoälyn kiihtyvän kehityksen uskotaan mullistavan työelämän jo lähitulevaisuudessa. Tutkielman empiirisen osan tarkoituksena oli selvittää ammatillisen toisen asteen koulutuksen opiskelijoiden, tulevaisuuden ammattilaisten, käsityksiä älykkäästä teknologiasta ja sen aikaansaamasta työelämän muutoksesta. Tavoitteena oli tutkia odotuksia ja pelkoja sekä selvittää minkälainen käsitys opiskelijoilla on ihmisen ja älykkään teknologian suhteesta erityisesti ihmisen eksperttiyden näkökulmasta, ja toisaalta mitkä ovat opiskelijoiden valmiudet kohdata teknologian myötä muuttuvan työelämän haasteet. Tutkielmassa oli oleellista myös verrata opiskelijoiden subjektiivisten odotusten, asenteiden ja pelkojen suhdetta objektiivisempiin teoreettisessa viitekehyksessä esitettyihin näkemyksiin älykkään teknologian kehityksestä ja työelämän muutoksesta. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Etelä-Savon ammattiopiston opiskelijat. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla (N=150) helmikuussa 2018. Tutkimustulosten mukaan opiskelijoilla on yksilöstä riippuen hyvin erilaisia käsityksiä älyteknologian kehityksestä ja tulevista saavutuksista. Älyteknologian kehittymiseen ja kehityksen liian suureen nopeuteen liittyy kuitenkin yleisesti pelkoja, jotka voidaan liittää esimerkiksi puutteelliseen kontrollin ja agenttiuden tunteeseen. Usko ihmisen eksperttiyteen suhteessa tekoälyteknologiaan on toisaalta erittäin vahvaa. Eri sukupuolten välillä löytyi eroja siten, että miesten odotukset tekoälyteknologian saavutuksista olivat naisia suurempia naisten puolestaan kokiessa kehityksen miehiä pelottavammaksi. Miehet toisaalta pyrkivät naisia enemmän myös pysymään mukana teknologian kehityksessä. Odotukset osoittautuivat silti monessa suhteessa epärealistisiksi, kenties siksi, että julkisessa keskustelussa ja mediassa tekoäly-käsitettä käytetään varsin epämääräisesti ja epäjohdonmukaisesti. Muuttuvan työelämän näkökulmasta huolestuttavin tulos oli se, että opiskelijat uskovat nykyisen koulutuksensa takaavan työpaikan aina eläkeikään saakka. Todellinen haaste ei tällöin ole pelkästään tekoälyn kehitys ja siihen liittyvät asenteet sinänsä, vaan elinikäisen oppimisen tarpeen sisäistäminen ja yhteiskunnan tasolla tasa-arvoisten kouluttautumismahdollisuuksien tarjoaminen sosiaalisesta asemasta, iästä, koulutuksesta ja toimeentulosta riippumatta.Artificial intelligence is supposed to revolutionize the working life in a few years. The purpose of this thesis was to find out how the students in secondary vocational education view on intelligent technology and the changes it provokes in the working life. The aim was to study their expectations and fears towards intelligent technology, and to find out what kind of impressions they have on human and intelligent technology interaction especially on the point of view of human expertise, and on the other hand what are their competences to meet the future challenges in working life. Essential thing in this study was also to compare the students´ subjective expectations, attitudes and fears to the more objective visions based on current science literature presented in the theoretical framework. The focus group of the study included all students studying in South Savo vocational college at the moment. The survey (N=150) was carried out online in February 2018. According to the results, the students have very individual and scattered perceptions on intelligent technology and it´s future accomplishments. However, artificial intelligence and the speed of it´s development provokes fear and worries among the students, perhaps because of the lack of feeling of control and meaningful agency. On the other hand, they very strongly believe on the expertise of a human compared to a machine. There are, however, differences between the sexes: Men have higher expectations and are more interested in technology development. Women on the other hand find the current development of intelligent technology more frightening. The expectations turned out to be unrealistic in many ways, perhaps because of the incoherent and vague use of the concept artificial intelligence in public discussions and media. The most alarming result concerning the fact that working life is rapidly changing is the result, that a high proportion of the students believe that their current education will guarantee them work till they retire. The real challenge is then not only the development of artificial intelligence and negative attitudes per se, but to understand the need for life-long learning on the individual level and the demand for equal possibilities on education regardless of social status, age, educational level or income on the societal leve