Tilintarkastajan tarjoamien oheispalveluiden vaikutukset lakisääteiseen tilintarkastukseen

Tilintarkastajan tarjoamat oheispalvelut ja niiden vaikutukset lakisääteiseen tilintarkastukseen on ollut yksi laskentatoimen ja tilintarkastuksen tutkituimmista aiheista viime vuosikymmenten aikana. Varsinkin 2000-luvun puolella oheispalveluiden tarjontaa koskeva lainsäädäntö on kiristynyt ja tilintarkastajan mahdollisuuksia tarjota erilaisia oheispalveluita tilintarkastusasiakkailleen on rajoitettu voimakkaasti. Keskeisenä huolenaiheena on ollut tilintarkastajan riippumattomuuden vaarantuminen ja tilintarkastuksen laadun heikkeneminen lakisääteisen tilintarkastus- ja oheispalveluiden yhteistarjonnan myötä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia tilintarkastajan näkökulmasta tilintarkastajan tarjoamien oheispalveluiden vaikutuksia lakisääteiseen tilintarkastukseen suomalaisissa pk-yrityksissä, joita eivät koske tilintarkastuslain (1141/2015) sisältämät EU-asetuksen (537/2014) säännökset koskien PIE-yhteisöjen oheispalveluiden tarjonnan rajoittamista. Tutkielman keskeisimpänä tavoitteena on ottaa selvää, millä tavoin erityyppiset oheispalvelut vaikuttavat lakisääteiseen tilintarkastukseen, tilintarkastajan riippumattomuuteen ja tilintarkastuksen laatuun. Tutkimuksessa pyritään selvittämään erilaisten oheispalveluiden tarjontaa ja käyttöä, eri oheispalveluita hankkivien asiakkaiden tyypillisimpiä ominaisuuksia sekä tilintarkastajien näkemyksiä oheispalveluiden vaikutuksista lakisääteiseen tilintarkastukseen. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena käyttäen tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimusaineisto koostuu neljästä Big 4 -tilintarkastusyhteisöjen asiantuntijoiden haastattelusta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, ettei tilintarkastusasiakkaille pääsääntöisesti tarjottu kirjanpitoon ja tilinpäätökseen liittyviä palveluita. Merkittävimmät pk-yrityksille tarjotut oheispalvelut liittyivät erilaisiin verotus- ja yritysjärjestelypalveluihin. Oheispalveluita hankkivien asiakkaiden osalta tulokset osoittivat, ettei erityyppisiä oheispalveluita hankkivien asiakkaiden välillä ollut havaittavissa merkittäviä eroja, eli asiakkaat eivät muodostaneet selkeitä asiakasryhmiä. Tyypillisiä oheispalveluita hankkivien asiakkaiden ominaispiirteitä olivat kasvuhakuisuus, asiakkaan koko, kansainvälisyys sekä toiminnan muutostilanteet. Oheispalveluiden vaikutusten osalta oheispalveluiden tarjonnalla ei havaittu olevan tilintarkastajan riippumattomuutta heikentäviä seurauksia. Sen sijaan yhteisöjen näkemykset liittyen oheispalveluiden vaikutuksiin, tilintarkastuksen tehokkuuteen ja tilintarkastuksen laatuun poikkesivat osin toisistaan. Tutkimus tuo uutta näkökulmaa tilintarkastajan oheispalveluiden tarjontaan suhteessa Yhdysvaltoihin painottuneeseen, listayhtiöihin keskittyneeseen ja sijoittajien näkökulmasta tilastollisin menetelmin toteutettuun aiempaan tutkimuspohjaan. Tutkimusaineiston suhteellisen suppeuden ja muiden laadulliselle tutkimukselle luonteenomaisten rajoitusten huomioon ottaen tuloksia voitaneen hyödyntää tulevaisuudessa pk-yrityksien oheispalveluiden tarjontaa koskevan kotimaisen lainsäädännön suunnittelussa sekä lähteenä potentiaalisille jatkotutkimusaiheille