Sukupuoli ja perusopetuksen opetussuunnitelman 2014 tasa-arvotavoitteiden toteutuminen koulun toimintakäytänteissä opettajien kokemana

Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH 2014) otettiin käyttöön jokaisessa suomalaisessa peruskoulussa syksyllä 2016. Uusi opetussuunnitelma on tuonut edeltäjiinsä nähden huomattavan määrän tasa-arvovelvoitteita, jotka edellyttävät opettajalta sukupuolisensitiivistä työotetta. Tämän tutkielman tarkoituksena on opettajien näkemysten kautta selvittää, ovatko nämä tavoitteet otettu koulun käytännön tasolla huomioon ja kuinka suurelta osin ne ovat vaikuttaneet koulun toimintakäytänteisiin. Oman näkemykseni mukaan näiden tavoitteiden toteutumisen taustalla vaikuttavat hyvin vahvasti opettajien omat käsitykset sukupuolesta ja tasa-arvosta, minkä vuoksi tutkielmani tavoitteena on kartoittaa taustatietona myös niitä. Tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä esittelen aluksi, mitä sukupuolella ja tasa-arvolla käsitteellisesti tarkoitetaan. Sen jälkeen tarkastelen niitä keinoja, joiden kautta suomalaisessa yhteiskunnassa on pyritty edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja millaisia haasteita näiden keinojen toteuttamiseen on liittynyt tai liittyy edelleen. Sukupuolten tasa-arvon koulutukselliseen tilaan perehdyn kronologisesti valottamalla niitä kehityksen vaiheita, joiden kautta nykyisenlaiset perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on päädytty laatimaan. Avaan aikaisemman tutkimuksen pohjalta todettuja, sukupuolineutraalille toimintatavalle tyypillisiä, sukupuolittavaa kohtelua koulussa tuottavia ongelmallisuuksia ja pureudun lopulta niihin keinoihin, joiden kautta sukupuolen huomioon ottavaan tasa-arvokasvatukseen koulussa tulisi pyrkiä. Tutkimukseni tulokset ovat opettajien henkilökohtaisia näkemyksiä sukupuolten tasa-arvosta ja sen tämänhetkisestä toteutumisesta koulun toimintakäytänteissä sekä opettajan työssä. Tutkielmani menetelmänä toimii fenomenografia, joka perehtyy erilaisten näkemysten tutkimiseen. Aineistonkeruumenetelmänä tässä tutkielmassa toimii webropol-ohjelman avulla luotu sähköinen kyselylomake. Aineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin avulla. Tulokset osoittavat, että perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet eivät juuri ole vaikuttaneet koulun toimintakäytänteisiin, eikä opettajien työotteeseen. Konkreettiset muutokset näyttävät koskevan käsitöiden ja liikunnan opetuksen järjestämistä. Opettajien mielipiteet sukupuolten tasa-arvosta sekä sen edistämisen keinoista olivat keskenään eriäviä, mikä ei käytännössä tule helpottamaan perusopetuksen opetussuunnitelmien tavoitteiden täyttymistä tulevaisuudessa. Tasa-arvosuunnitelmaa tutkimukseeni osallistuvien opettajien mukaan ei ollut juuri yhdessäkään koulussa, tai sitä ei tunnettu. Johtopäätöksenä tulkittakoon, että opettajat tarvitsevat vielä lisätietoa sukupuolten tasa-arvoon liittyen, jotta perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden olisi mahdollista toteutua odotetulla tavalla