Ruokasiedätyshoito ja sen immunologiset vaikutukset

Ruoka-aineallergiat ovat merkittävä terveysongelma erityisesti läntisissä maissa. Oirekuva vaihtelee lievistä iho- ja ruoansulatuskanavan oireista vakaviin hengitysteiden ja verenkiertojärjestelmän yleisoireisiin. Tällä hetkellä ruoka-aineallergioihin ei ole hoitoa, vaan potilasta kehotetaan välttämään oireita aiheuttavaa ruoka-ainetta ja ohjeistetaan vahinkoaltistusten varalle. Ruoka-allergiat heikentävät merkittävästi lasten ja heidän vanhempiensa elämänlaatua, joten uusien parempien hoitomuotojen kehittäminen ja allergian syntymekanismien selvittäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ruokasiedätyshoito on uusi lupaava ruoka-allergioiden hoitomuoto. Tällä hetkellä tutkimuksen alla on kolme eri tavalla toteutettavaa hoitomuotoa, sekä näiden yhdistelmät. Parhaita tuloksia on saatu suun kautta tapahtuvalla siedätyshoidolla. Toinen paljon tutkittu hoitomuoto on kielenalussiedätys. Kolmantena tutkimuksen alaisena vaihtoehtona on tällä hetkellä epikutaaninen siedätys. Vielä ei pystytä määrittämään riittävän luotettavasti, ketkä potilaista oletettavasti hyötyisivät eniten ruokasiedätyshoidosta ja saavat kehitetyksi oraalisen toleranssin. Haittavaikutuksia ilmenee suurella osalla siedätyshoitoa saavista, mutta vakavat sivuvaikutukset ovat harvinaisia. Tällä hetkellä ei kuitenkaan tiedetä riittävällä varmuudella sitä, että minkälaisen oireilmiasun omaaville potilaille ilmaantuvat merkittävimmät haittavaikutukset. Ruokasiedätyshoitojen vaikutusmekanismit tunnetaan vielä puutteellisesti. Useita erilaisia immuniteetin muutoksia on kuitenkin kuvattu eri tutkimuksissa. Pääsääntöisesti näyttää siltä, että allergeenispesifisen IgE:n taso laskee hoidon aikana ja vastaavasti IgG4-taso nousee. Hoidon myötä säätelijä T-solujen suhteellisen osuuden on raportoitu lisääntyvän, anti-inflammatoristen sytokiinien pitoisuuksien kasvavan ja tulehdusta edistävien välittäjäaineiden määrän vähenevän. Lisäksi on havaittu, että basofiilien määrä ja aktiivisuustaso laskevat hoidon aikana