Ryssänranta ja Suomen Alaska. Petsamo Helsingin Sanomien, Kalevan ja Rovaniemi-lehden kirjoittelussa vuosina 1921–1923

Tutkimus käsittelee Helsingin Sanomien, Kalevan ja Rovaniemi-lehden Petsamo-aiheista kirjoittelua vuosien 1921–1923 aikana. Päälähteinä ovat HS:n, Kalevan ja Rovaniemi-lehden mikrofilmatut vuosikerrat vuosilta 1921–23. Tutkimuksen metodi on historiallis-kvalitatiivinen lehdistöhistorian tutkimusmetodi. Tutkimus käsittelee lehtien kirjoittelun kääntymistä epämääräisistä haaveista realistisiin ehdotuksiin ja toisena pääkysymyksenä alueellisia painotuseroja. Toiveella omasta Jäämerenrannikosta oli Suomessa pitkä historia ja varsinkin Suomen itsenäistyttyä suomalaisessa lehdistössä esitettiin vuosina 1917–20 paljon optimistisia haaveita alueen suurista taloudellisista mahdollisuuksista. Suomen hallinnan alettua Petsamossa vuonna 1921 alueelle virtasi suomalaisia virkamiehiä ja sen mahdollisuuksia alettiin kartoittaa realistisesti. Aiempien vuosien epämääräisistä taloudellisista odotuksista lehtien kirjoittelu kääntyi petsamolaisten olojen kohottamiseen. Kolme keskeisintä kysymystä olivat rautatien rakentaminen, kalastusolojen järjestäminen ja suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen juurruttaminen. Kaikkien lehtien kuvauksissa päähuomio oli suomalaisessa väestössä, joiden alapuolelle lehdet sijoittivat karjalaiset ja venäläiset. Alkuperäisasukkaat kolttasaamelaiset nähtiin vain kansatieteellisenä kuriositeettina. Kaiken kirjoittelun keskiössä oli Petsamon yhdistäminen muuhun Suomeen mieluiten rautatiellä. Lehdissä ymmärrettiin ratahanke kalliiksi, mutta sitä pidettiin välttämättömänä. Lehdissä Jäämeren rata kytkeytyi Pohjois-Suomen ratkaisemattomaan ratakysymykseen. Asiasta laadittu virallinen komiteamietintö suhtautui radan kannattavuuteen pessimistisesti ja sen tarkat perustelut lopettivat ratakeskustelun lehdissä. Rata-asian ohella kalastusolot muodostivat toisen suuren aihekokonaisuuden lehtien Petsamo-kirjoittelussa. Tutkimusajankohtana lehtien usko kalarikkauksiin ei horjunut, mutta kritiikkiä herätti valtion toimesta perustetut kalastusyhtiö Oy Petsamo Ab:n toiminta. Yhtiön toimintaa haittasivat väärinkäytökset ja ristiriita kahtalaisen toimenkuvan, väestöä avustavan ja liikevoittoa tuottavan välillä. Lehdissä yhtiön skandaali nähtiin kansallisena epäonnistumisena. Lehtien kirjoittelun selkein ero liittyi alueellisuuteen. Helsingin sanomien ja Kalevan oli keskittynyt valtakunnallisesti kiinnostaviin aiheisiin. Kalevan pohjois-suomalaisten aiheiden painottaminen näkyi läänijakoa ja kalastusmahdollisuuksia käsittelevissä kirjoituksissa. Rovaniemi-lehden kirjoittelu erosi selvästi kahdesta muusta lehdestä alueellisten näkökulmien osalta. Rovaniemi-lehti oli perustettu puolustamaan pohjoisia ylimaita ja Karl Mannelin lehden päätoimittajana sitoutui tähän päämäärään voimakkaasti. Jo se, että lehdessä oli oma ”Petsamon osasto” mahdollisti sen, että lehdessä tuotiin esiin paljon muita lehtiä monipuolisempi kuva Petsamosta. Kaikissa kysymyksissä lehti painotti Petsamon ja petsamolaisten etuja