Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja toimeentulotuki : Sijoitukseen liittyvien tekijöiden yhteys pitkäaikaiseen toimeentulotuen saamiseen nuorilla aikuisilla

Lapsuudessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen myöhemmän elämän hyvinvoinnissa on havaittu eroja muuhun väestöön verrattuna. Kodin ulkopuolelle sijoitetuilla työttömyys ja toimeentulon vaikeudet, mielenterveyspalvelujen käyttö ja vain perusasteen koulutus ovat muuhun väestöön verrattuna yleisempiä. Sijoitukset voivat tapahtua eri iässä, eri paikoissa, vaihtelevan pituisen ajan ja usein monta kertaa, mutta aiempaa tutkimustietoa edellä mainittujen sijoitukseen liittyvien tekijöiden yhteydestä myöhempään elämään on olemassa niukasti. Tutkimuksessa pyritään tarkentamaan tietoa sijoituksiin liittyvien tekijöiden yhteydestä myöhempään elämään. Tutkimuksessa tarkastellaan sijoitusiän, sijoituspaikan, sijoitusten kokonaiskeston, sijoitusten lukumäärän ja sijoitusperusteen yhteyttä toimeentulotuen pitkäaikaiseen saamiseen 21–28-vuotiaana. Tutkimusaineistona käytetään Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistoa, joka sisältää lastensuojelurekisteritiedot kaikista vuonna 1987 syntyneistä, jotka ovat olleet lapsuudessaan sijoitettuina (N=1983). Lastensuojelurekisteritietojen lisäksi käytetään tietoja toimeentulotukirekisteristä. Tutkimusmenetelmänä käytetään multinomiaalista logistista regressioanalyysiä. Sijoitukseen liittyvien tekijöiden yhteyttä ja sen voimakkuutta toimeentulotuen pitkäaikaiseen saamiseen mitataan vetosuhteiden (odds ratio, OR) avulla. Tulokset osoittavat, että kaikkien tutkimusasetelmassa mukana olleiden tekijöiden vakioinnin jälkeen toimeentulotuen pitkäaikaiseen saamiseen ovat voimakkaimmin yhteydessä sijoitus ensimmäistä kertaa täysi-ikäisyyden kynnyksellä eli 16–17-vuotiaana, sijoitus 13–15-vuotiaana ja mikäli sijoituksia on ollut kolme tai enemmän. Myös laitokseen sijoittaminen on yhteydessä pitkäaikaiseen toimeentulotuen saamiseen. Sijoitusten kokonaiskeston osalta tulokset jäävät monitulkintaisiksi. Kaikkien mukana olleiden tekijöiden vakioinnin jälkeen epäsuotuisista oloista pitkäksi ajaksi sijoittamisen ei havaita olevan heikommin yhteydessä toimeentulotuen pitkäaikaiseen saamiseen lyhytkestoiseen sijoitukseen nähden. Myöskään laillisilta perusteiltaan voimakkaammat interventiot, kiireellinen sijoitus ja huostaanotto, eivät juurikaan eroa yhteydessä toimeentulotuen pitkäaikaiseen saamiseen avohuollon tukitoimena tapahtuneeseen sijoitukseen nähden