Seitsemäsluokkalaisten käsityksiä kestävästä elämäntavasta

Aims. The aim of Finnish comprehensive school has been to raise children towards sustainable life skills. The Ecosocial Approach to education emphasizes this tendency within the latest national curriculum for comprehensive education. However, it is shown in previous studies that the aims of sustainable life are not fulfilled in everyday schooling. The ecological dimension of sustainability is well recognized by pupils but at the same time they are unfamiliar with the social and the economic dimensions. On the one hand, this study aims to clarify 7th graders' conceptions of sustainable life skills. On the other hand, this study charts their opinions of which teaching methods are the most effective ones concerning sustainable life skills. Based on the nature of home economics as a everyday-skill based school subject, it is anticipated that the lessons can provide possibilities to learn actual sustainable life skills. Methods. Study was carried out with one 7th graders teaching group of 15 pupil in a Finnish comprehensive school. As the present study ended, the compulsory home economics lessons were to be ended concerning this particular group. The data were mainly produced and analyzed using concept maps. In addition, a short questionnaire was used to supplement the data. The study took place in the end of researchers' own teacher training. This affected the study as it was persistent activity. Pupils produced the data as a part of one lesson. Results and conclusions. Pupils' common and shared understanding of sustainable life and skills related to it were broad, however the knowledge varied strongly within the group members. It was shown that sustainable life skills were learned and adopted in home economics lessons through different teaching methods. The results were presented and visualized as concept maps. There is a need to change teaching methods and the contents after the new national curriculum was published. In home economics, this change more likely concerns the content rather than the methods.Tavoitteet. Suomalainen peruskoulu on pyrkinyt kasvattamaan lapsiaan kestävään elämäntapaan. Uusimmassa perusopetuksen opetussuunnitelmassa tämä näyttäytyy ekososiaalisen sivistyksen korostamisena. Aiemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että oppilaiden osallisuuteen kasvaminen ja kestävä elämäntapa eivät toteudu arkipäivän koulumaailmassa. Oppilaat tunnistavat ekologisen kestävyyden, mutta sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus ovat oppilaille vieraampia. Tutkimuksessa selvitetään yhtäältä peruskoulun seitsemäsluokkalaisten käsitystä kestävästä elämäntavasta. Toisaalta kartoitetaan heidän kaikille yhteisessä kotitaloudessa oppimia kestävän elämäntavan taitoja ja menetelmiä, joilla he kokevat taidot oppineensa. Ennakko-oletuksena oli, että kotitaloustaitoihin perustuvan kotitalouden oppiaineen luonteen vuoksi oppilaat oppivat oppiaineessa konkreettisia kestävän elämäntavan taitoja. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin yhdessä seitsemännen vuosiluokan perusopetuksen kotitalouden ryhmässä kaikille yhteisen kotitalouden päättyessä. Ryhmään kuului 15 oppilasta. Aineisto tuotettiin käsitekarttamenetelmällä sekä kyselyllä. Tutkimus toteutettiin tutkijan opetusharjoittelun päätteeksi, joka toi tutkimukseen pitkäjänteisyyttä. Oppilaat tuottivat aineiston osana oppituntia. Tulokset ja johtopäätökset. Oppilaiden yhteinen ymmärrys kestävästä elämäntavasta ja sen taidoista oli kattava, mutta tietotaso vaihteli voimakkaasti ryhmän jäsenten välillä. Oppilaat olivat oppineet kotitaloudessa kestävän elämäntavan taitoja erilaisten työtapojen avulla. Tutkimuksen tulokset esitettiin käsitekartoin. Uuden opetussuunnitelman myötä tullut tarve uudistaa opetusta koskettanee kotitaloudessa enemmän opetettavia sisältöjä kuin käytettyjä työtapoja