Oikeutettu intressi henkilötietojen käsittelyn perusteena

Henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö on suuren murroksen kynnyksellä. Jo kymmeniä vuosia kestänyt tietosuojan nousukausi huipentuu 25 toukokuuta 2018, kun Euroopan unionin yleistä tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Yleinen tietosuoja-asetus tulee syrjäyttämään niin vuonna 1995 annetun henkilötietodirektiivin kuin sen perusteella säädetyt kansalliset henkilötietojen suojaa koskevat lait. Tutkielman tarkoituksena on selvittää edellytyksiä henkilötietojen käsittelylle henkilötietodirektiiviin, kansallisiin lakeihin ja yleiseen tietosuoja-asetukseen sisältyvän niin kutsutun oikeutetun intressin käsittelyperusteen nojalla. Tutkielman ytimessä on siten henkilötietojen käsittely rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutetun intressin toteuttamiseksi ja tutkielman tarkoituksena on selvittää tarkemmin mitä tällaisella oikeutetulla intressillä tarkoitetaan. Pohdittavana on ensinnäkin se, millaisena oikeutetun edun käsittelyperuste on sisällytetty Suomen lainsäädäntöön ja miten se mahdollisesti eroaa muissa jäsenvaltioissa omaksutuista lainsäädäntöratkaisuista. Katse suunnataan historian lisäksi myös tulevaan, kun arvioinnin kohteena ovat yleisen tietosuoja-asetuksen mahdollisesti aiheuttamat muutokset nykyiseen oikeustilaan. Oikeutetun intressin käsitteellisen sisällön lisäksi tutkielmassa pohditaan sitä, miten oikeutetun intressin käsittelyperustetta tulisi tulkita yksittäistapauksissa ja miten oikeutettua intressiä on sovellettu käytännössä, jolloin tutkimus painottuu lainsäädännön tutkimisen sijaan oikeutettua intressiä koskeviin tulkintasuosituksiin ja ratkaisukäytäntöön. Näiden kahden kysymyksen avulla tutkielman tavoitteena muodostaa kattava kuva oikeutetun intressin käsittelyperusteen historiasta, sisällöstä, käytännön soveltamisesta ja tulevaisuuden näkymistä. Yksi tutkielman keskeisiä johtopäätöksiä on yleisen tietosuoja-asetuksen tuoma merkittävä muutos Suomen oikeustilaan, kun valta oikeutetun intressin olemassaolon arvioinnista siirtyy tietosuojalautakunnalta rekisterinpitäjälle