Neuropsykologisen oirekuvan ja toipumisen kulku hyvin lievän tai lievän urheiluaivovamman jälkeen suomalaisilla juniorijääkiekkoilijoilla

Tavoitteet. Suurimmalla osalla urheilijoista oireet näyttäisivät lievittyvän vähitellen 10 vuorokauden kuluessa hyvin lievän tai lievän aivovamman saamisesta, mutta osa urheilijoista kärsii pitkittyneestä oireilusta. Suomalaisten urheilijoiden oirekuvaa ei liene tähän mennessä tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin suomalaisten juniorijääkiekkoilijoiden neuropsykologinen oirekuva ja toipumisen kulku etenivät hyvin lievän tai lievän urheiluaivovamman jälkeen keskimäärin kuukauden seurannassa tutkimalla sekä kognitiivista suoriutumista (kielellinen muisti, visuaalinen muisti, visuomotorinen nopeus, reaktioaika) että itsearvioituja oireita. Toipumista tarkasteltiin myös kliinisestä näkökulmasta yksilötasolla. Ensimmäisten vuorokausien kuluttua aivovammasta oletettiin näkyvän sekä kognitiivisen suoriutumisen heikkenemistä (yhdellä tai useammalla kognition osa-alueella) että itsearvioitujen oireiden määrän lisääntymistä. Kognitiivisen suoriutumisen ja itsearvioitujen oireiden oletettiin palautuvan vammautumista edeltäneelle tasolle keskimäärin 10 vuorokauden sisällä vamman saamisesta. Menetelmät. Tutkimuksen otos (N = 24) koostui Pää pelissä -projektin laajemmassa seurannassa olevien seurojen A-, B- ja C-juniorijääkiekkoilijoista, jotka saivat pelikauden 2015–2016 aikana hyvin lievän tai lievän urheiluaivovamman. Koehenkilöt olivat 14–20-vuotiaita (ka = 16.75, kh = 1.59) suomalaisia miehiä. Lähtötasosuoriutuminen arvioitiin ennen pelikauden alkua. Vamman jälkeistä suoriutumista seurattiin maksimissaan neljällä eri arviointikerralla siihen asti, kunnes juniorijääkiekkoilijat olivat kliinisesti toipuneita. Arviointimenetelmänä käytettiin ImPACT-testipatteristoa. Tilastolliset analyysit tehtiin lineaarisilla sekamalleilla. Tulokset ja johtopäätökset. Kognitiivisen suoriutumisen heikkenemistä oli havaittavissa ensimmäisten vuorokausien aikana aivovamman jälkeen, mutta kognition osa-alueista ainoastaan reaktioaika heikkeni tilastollisesti merkitsevästi. Myös koehenkilöiden itsearvioitujen oireiden määrä lisääntyi ensimmäisten vuorokausien aikana aivovamman jälkeen, joskaan kasvu ei ollut tilastollisesti merkitsevää. Sekä kognitiiviset toiminnot että itsearvioidut oireet palasivat vähintään lähtötasosuoriutumisen tasolle keskimäärin 8 vuorokauden kuluttua vamman saamisesta (6–19 vrk). Yksilötasolla osalla urheilijoista oireilu jatkui keskimääräisen toipumisajan jälkeen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että erityisesti reaktioaika voisi olla herkkä lieväasteisille aivovammoille. Toipuminen eteni suomalaisilla juniorijääkiekkoilijoilla keskimäärin aikaisemmassa kirjallisuudessa havaittuun tahtiin, joskin yksilöiden välillä oli vaihtelua.Objectives. Most athletes seem to recover gradually within the first 10 days after sports-related concussion (SRC), however a minority of athletes have persistent symptoms. To date, the recovery of Finnish athletes has not been researched. The aim of this study was to research the neuropsychological outcome and recovery trajectory after SRC on average a one-month period in Finnish youth ice hockey players. Both cognitive performance (verbal memory, visual memory, visual motor speed, reaction time) and self-reported symptoms were assessed. Individual clinical recovery was also monitored. It was hypothesized that cognitive performance would decrease (in one or more domains) and that the amount of self-reported symptoms would increase during the first few days after SRC. In addition, it was hypothesized that both cognitive performance and self-reported symptoms would return to baseline levels on average within 10 days after SRC. Methods. The sample of the study (N = 24) was collected in the research project “Heads in the Game” (Pää pelissä -projekti). It consisted of youth ice hockey players who got a SRC during game season 2015–2016 and were in a comprehensive follow-up team. All participants were Finnish, male and aged 14–20 (M = 16.75, SD = 1.59). The baseline performance of each player was assessed before game season. Performance after SRC was assessed in maximum four assessment points until players were clinically recovered. Assessment was done by ImPACT-test. Statistical analyses were performed by linear mixed models. Results and conclusions. Cognitive deficits were observed during the first few days after SRC, however deficits were significant only in reaction time. In addition, self-reported symptoms increased during the first few days after SRC, but this increase was not significant. On average cognitive performance and self-reported symptoms returned to at least baseline levels in 8 days (6–19 days) after SRC. These results suggest that particularly reaction time could be sensitive to SRC. The recovery of Finnish youth ice hockey players took place on average in the typical time course observed in previous studies, however there was variability within individuals