Studenters uppfattningar om metoder för inlärning av svenska och engelska : de bästa respektive minst lyckade sätten att lära sig svenska och engelska i grundskolan och gymnasiet

Tämän tutkielman tarkoitus on ottaa selvää, millä tavoin yliopistossa opintojaan aloittavat ruotsin ja englannin kielten opiskelijat ovat oppineet näitä kieliä peruskoulussa ja lukiossa. Kyse on siis heidän käsityksistään. Vertailen kummankin kielen sisällä, mitkä tavat ovat toimineet ja mitkä eivät sekä löytyykö niiden välillä yhtäläisyyksiä tai eroja. Lisäksi vertailen kielten välillä, miten ruotsia ja englantia on opittu parhaiten ja vastaavasti huonoiten. Tutkimuksen aineisto on peräisin Noviisista ekspertiksi- projektista ja se koostuu kahdesta avokysymyksestä, jotka ovat osa laajempaa kyselylomaketta. Ruotsin kielessä vastaajia on 85 ja englannissa 116. Kyseessä on pääasiassa laadullinen tutkimus, mutta mukana on myös hieman määrällisen tutkimuksen piirteitä. Analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä, koska kysymykset olivat avoimia ja koska sitä on käytetty aiemmin tutkimusprojektin aineistojen analysoinnissa. Tutkielman taustateoriana on sosiokulttuurinen teoria, jota hyödynnän luokittelemalla mainitut oppimismetodit kolmen eri termin alle: ulkoinen säätely, itsesäätely ja affordanssit eli tarjoumat. Tutkielmassa havaittiin, että ruotsin ja englannin hyvät ja huonot oppimismenetelmät ovat hyvin samanlaisia. Suurin osa opiskelumetodeista mainittiin molemmissa kielissä. Lisäksi parhaat tavat oppia olivat samat molemmissa kielissä: lukeminen, kirjallisten harjoitusten tekeminen ja kirjoittaminen. Koulumaailman ulkopuolinen erilainen asenne näitä kieliä kohtaan ei siis näy vastauksissa. Kolmas tärkeä havainto oli, että suurin osa metodeista mainittiin sekä hyvänä että huonona. Lisäksi ei ollut yhtään oppimistapaa, jota kaikki olisivat kannattaneet tai vastustaneet. Ei ole siis olemassa tiettyä tai tiettyjä menetelmiä, jotka toimivat kaikille eikä vastaavasti menetelmiä, jotka eivät sovi kenellekään. Tästä voidaan päätellä, että oppilaat ovat yksilöllisiä. Lisäksi on mahdollista, että sama oppilas käyttää hyvin erilaisia oppimistapoja riippuen opittavasta asiasta