Les chansons et les comptines dans les manuels de FLE de l'enseignement primaire en Finlande

Tarkastelen työssäni laulujen ja lorujen roolia suomalaisissa alakouluille suunnatuissa ranskan oppikirjoissa. Omassa opetustyössäni olen huomannut, että musiikin käytöllä on suuri potentiaali etenkin nuorempien kieltenop-pijoiden opetuksessa, ja tämän havainnon perusteella kiinnostuin tutkimaan aihetta tarkemmin. Työn ensimmäisessä osassa selvitän musiikin ja laulun merkitystä eri teorioiden näkökulmasta. Onko musiikilla todellakin tärkeä rooli lasten kieltenoppimisessa? Millaisia perusteluja löytyy musiikin käytölle luokkahuoneessa vieraan kielen opetuksessa? Mitä eri kielen osa-alueiden oppimista musiikin käyttö tehtävissä voi auttaa? Voiko musiikilla vaikuttaa myönteisesti myös muihin osa-alueisiin kuin varsinaiseen kielenoppimiseen, esimerkiksi luokan ilmapiirin parantamiseen? Toisessa osassa tarkastelen kuutta suomalaisen alakoulun ranskanopetukseen suunnattua oppikirjaa kolmesta eri kirjasarjasta: Alex ja Zoé ja kumppanit, Petite Chouette sekä Tous ensemble. Tutkimuskohteiksi valittiin alakoulun oppikirjat johtuen paitsi tutkimusten osoittamista musiikin käytön eduista etenkin lasten kieltenopetuksessa, myös siksi, että tutkittavaa materiaalia eli lauluja löytyy enemmän alakouluihin suunnatuista oppikirjoista. Tarkoituksena on selvittää, löytyykö mainituista oppikirjoista lauluja, kuinka paljon ja mikä vaikuttaisi olevan niiden oppimistar-koitus. Laulut jaetaan seitsemään kategoriaan tehtävänannon perusteella, ja jokainen tehtävätyyppikategoria käsitellään erikseen. Tutkimustuloksista selviää, että laulujen ja lorujen määrä tutkittavassa aineistossa on melko vähäinen. Laulujen tarjoamaa mahdollisuutta kehittää monipuolisesti oppilaiden taitoja ja tietoja kielen eri osa-alueilla ei siis pidetä tutkimustuloksieni perusteella kovinkaan tärkeänä, tai niiden rooli ei ainakaan ole verrattavissa muihin tehtävä-tyyppeihin. Poikkeuksena laulujen määrän suhteen on Alex ja Zoé ja kumppanit 1-kirja, jolla on kuitenkin omat ongelmansa tehtävänannon puuttumisen suhteen. Lisäksi tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, etteivät tutkimamme tehtävät ole kovinkaan monipuolisia, vaan suuri osa laulun sisältävistä harjoituksista on tehtävänan-noltaan ”kuuntele ja laula mukana”-tyyppisiä tehtäviä. Esimerkiksi kinesteettisyyden lisääminen lauluihin on mahdollisuutena unohdettu lähes kokonaan, vaikka tämän on todettu olevan lapsille tehokas tapa oppia. Lopuksi esitänkin mahdollisia parannusehdotuksia laulujen sisällön ja käytön suhteen