Naispääministerin mediarepresentaatiot Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa 2003

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia mediarepresentaatioita Suomen ensimmäisenä naispääministerinä toimineesta Anneli Jäätteenmäestä mediassa muodostetaan ja miten median tapa kuvata poliitikkoja on sukupuolittunut. Näitä mediarepresentaatioita eli mediaesityksiä tarkastellaan konstruktivistisesta näkökulmasta. Tutkimuksen teoria nojaa feministiseen politiikan tutkimukseen sekä feministiseen mediatutkimukseen. Lisäksi tutkimuksen taustalla vaikuttaa vahvana yhteiskunnallinen jako yksityiseen sekä julkiseen sfääriin. Naispääministeristä luotavat mediarepresentaatiot saavat lisämerkityksiä kahdesta 2000-luvulla vaikuttaneesta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, vuonna 2000 voimaan astuneesta perustuslain uudistuksesta sekä mediassa tapahtuneesta murroksesta. Tutkimuksen aineistona toimivat Jäätteenmäkeä koskevat lehtiartikkelit sekä Helsingin Sanomista että Ilta-Sanomista kahdeksan kuukauden ajalta. Aineistoa analysoidaan retorisen analyysin keinoin sekä tarkastellaan aineistossa esiintyvien auktoriteettien käyttämien argumenttien avulla. Aineisto on jaettu kolmeen eri teemaan, joita käsitellään kronologisessa järjestyksessä. Nämä teemat ovat naispääministeri vallankäyttäjänä ja poliitikkona, naispääministerin julkisuuskuva ja sukupuoli sekä naispääministerin pätevyys ja uskottavuus. Tutkimuksen mukaan Anneli Jäätteenmäen sukupuolella oli vahva määrittelevä tekijä siinä, millaisia mediarepresentaatioita hänestä luotiin. Tuloksista voidaan päätellä, että median perinteinen kuva pehmeiden arvojen naispoliitikosta sekä Anneli Jäätteenmäen vahvan johtajan representaatio aiheuttivat median uutisoinnissa ristiriitaisen reaktion. Tästä sekä häneen liitettyjen pätevyys- ja uskottavuusepäilyistä seurasi, että median silmissä Jäätteenmäen pääministeriyden legitimiteetin muotoutuminen jäi puutteelliseksi eikä hän kyennyt nousemaan valtiomieskategoriaan. Tutkimus osoittaa, että sukupuolittuneita mediarepresentaatioita tuottavat, sukupuoleen liittyvät valta- ja yhteiskunnalliset rakenteet ovat median toiminnassa pääosin piilossa eikä media tunnista niiden olemassaoloa