Osallistava visuaalinen tutkimus ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksista seikkailu- ja elämyspedagogisen oppimisen näkökulmasta

Tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia liikunnanohjaajaopiskelijoiden (AMK) seikkailuko-kemuksia kahdella melontaretkellä. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti päijäthämäläisen ammattikorkeakoulun liikuntamatkailun ja luontoliikunnan opintoihin suuntautuneet lii-kunnanohjaajaopiskelijat (N=12). Tutkimuksessani tutkin tarkemmin kuuden (n= 6) opiske-lijan kokemuksia laadullisin menetelmin. Tavoitteena oli selvittää millaisia kokemuksia opiskelijat saivat autenttisessa luontoympäristössä. Toisena tutkimustehtävänä oli selvittää opiskelijoiden kokemuksien pedagogista antia ja pohtia seikkailu- ja elämyspedagogisen oppimisen soveltuvuutta ammattikorkeakoulutukseen ja yleisesti kasvatuksen ja koulutuksen tukena. Tutkimus toteutettiin touko- kesäkuussa 2012. Tutkimukseni oli opiskelijoita osallistava visuaalinen tutkimus. Visuaalinen tutkimus ja osallistavat tutkimusmenetelmät ovat suomalaiselle liikuntakasvatukselle uusia, mutta kan-sainvälistä tutkimustietoa löytyy muun muassa Irlannista ja Iso-Britanniasta (Enright 2010; Enright & O’Sullivan 2012). Tutkimusmenetelmänä käytin visuaalista päiväkirjaa ja osal-listuvaa havainnointia. Visuaalisessa päiväkirjassa opiskelija kuvasi viisi merkittävää kokemustaan melontaretkiltä valokuvan ja tekstin avulla. Osallistuva havainnointi toteutui tässä tutkimuksessa siten, että olin itse mukana ensimmäisellä melontaretkellä. Opiskelijoiden kokemuksia tutkin hermeneuttis-fenomenologisen analyysin avulla eli pyrin ymmärtämään opiskelijan yksittäisiä kokemuksia syvällisesti ja etsimään kuvista sekä tekstistä erilaisia merkityksiä. Tutkimuksessani selvisi, että opiskelijoille oli merkittäviä pysähtymisen, alkuperäisen luonnon, yhteisöllisyyden, osallisuuden ja itsensä voittamisen kokemuksia. Opiskelijoiden kokemuksissa korostui kognitiivisen oppimisen lisäksi kokemuksellinen, aistillinen, yhtei-söllinen, osallistava ja eettinen oppiminen. Kokemuksista nousi esille kriittisen, radikaalin pedagogiikan periaatteita, jossa oppiminen ymmärretään opiskelijan kokemusmaailmaan sidottuna prosessina (McLaren & Giroux 2001; Freire 2005; Suoranta 2005; Tomperi & Suoranta 2005; Tomperi, Vuorikoski & Kiilakoski 2005). Tutkimukseni johtopäätöksenä oli se, että seikkailu- ja elämyspedagoginen lähestymistapa oppimiseen voi tarjota osallistavia ja yhteisöllisiä kokemuksia sekä kokemuksellista oppimista ammattikorkeakoulutuksessa. Seikkailu- ja elämyspedagogisen oppimisen kautta voitiin tukea ammattikorkeakoulutuksen yleisiä tavoitteita kuten vastuunkantamista ja yhteisöllisyyttä. Seikkailu- ja elämyspedagoginen oppiminen voi tarjota yhden vaihtoehtoisen ja kaivatun tavan oppia ammattikorkeakoulussa. Seikkailun ja elämyksen soveltuvuudessa ammattikorkeakoulutukseen tulee kuitenkin huomioida koulutuksen tavoitteet ja alan erityispiirteet.The aim of this study was to examine the experiences of the students who study in the de-gree programme of Sport and Leisure (Bachelor’s degree) in the University of Applied Sci-ences in two separate paddling courses. The focus group (N=12) consisted of the students who study sport tourism and outdoor sports in the province of Päijät-Häme in South-East Finland. In the study, I focused on the experiences of six (n=6) students and examined their experiences with qualitative research methods. The purpose of this study was to analyze the experiences students had in an authentic natural environment. The second task was to examine the possible pedagogical meanings of the students’ experiences and to evaluate outdoor adventure education's suitability to the education system of both the University of Applied Sciences and Finland in general. The research was conducted between May and June in 2012. Participatory visual research methods were used in this study to enhance the students’ participation. Participatory visual research methods are new to physical education in Finland, but are used, for example, in Ireland and England (Enright 2010; Enright & O’Sullivan 2012). In this study, the research methods I used were a visual diary and participant observation. The visual diary consisted of five photographs and written text of the students’ experiences on two paddling courses (5 days and 7 days in lenght). Participant observation was actualised with the researcher’s participation on the first paddling course. The students’ experiences were based on hermeneutical and phenomenological analysis, and the aim was to find deeper understanding of the students’ individual experiences. The students experienced silence and stillness, the untouched and natural environment with their senses, a sense of community, participation and challenges when competing with own goals. In the students' experience, learning was described as cognitive, but also experiential, sensual, ethical, participatory and communal. The students’ experiences revealed thoughts of critical, radical pedagogy, where the learning process is based on students’ experiences (McLaren & Giroux 2001; Freire 2005; Suoranta 2005; Tomperi & Suoranta 2005; Tomperi, Vuorikoski & Kiilakoski 2005). The conclusion of this study was that outdoor adventure education can offer participatory and communal learning experiences and experiential learning in University of Applied Sciences in Finland. Outdoor adventure education supported University of Applied Sciences general aims such as responsibility and the sense of community. Outdoor adventure education is an alternative and sorely missed approach to learning in University of Applied Sciences. When integrating outdoor adventure education into education, the educational aims and the field of specialisations must be taken into consideration beforehand