Vaasan peruskoulunopettajien ympäristökasvatustyö ja luontokoulun mahdollisuudet

Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, mikä on ympäristökasvatuksen merkitys yhteiskunnan muutoksessa ympäristöystävällisempään suuntaan. Tutkimuksen näkökulma yhdistää ympäristökasvatukseen ympäristösosiologian ja kasvatussosiologian näkökulmia. Arvokasvatus nousee yhdeksi tärkeäksi aihealueeksi samoin kuin yhteiskunnan muutokseen keskittyvä kriittinen pedagogiikka. Tutkimus on hyvin paikallinen luonteeltaan ja keskittyy Vaasan peruskoulunopettajien kokemuksiin ympäristökasvatuksesta sekä luontokoulun mahdollisuuksiin ympäristökasvatuksen edistämisessä. Tutkimusaineistoni on kerätty kyselylomakkeella, joka oli suunnattu vaasalaisille peruskoulun luokanopettajille sekä biologian ja maantiedon opettajille, jotka ovat työssään tekemisissä ympäristökasvatuksen kanssa. Kyselyaineisto koostuu 92 opettajan vastauksista ja sitä on analysoitu kvantitatiivisesti SPSS ohjelman avulla. Tämän tutkimuksen mukaan vaasalaiset peruskoulunopettajat kokevat ympäristökasvatuksen kiinnostavaksi ja kohtalaisen tärkeäksi osaksi omaa työtään. Tutkimukseni mukaan heidän opetuksessaan painottuu tiedon jakaminen, mutta ympäristökasvatuksen elämyksellisyyttäkin arvostetaan. Opettajat kokevat, että heidän opetustyönsä vaikuttaa yhteiskunnan arvoihin enemmän kuin esimerkiksi opetussuunnitelma. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opettajille ympäristöarvojen kasvatus on tärkeää, mutta tarkoituksena on usein yhteiskunnan vallitsevien arvojen ylläpitäminen eikä niiden muutos. Tutkimukseni näyttää, että luontokoulua pidetään varsin hyödyllisenä ja opettajat uskovat luontokoulun voivan edistää ympäristökasvatusta Vaasassa. Opettajat ovat kiinnostuneita käyttämään luontokoulun palveluja apuna työssään, kunhan ne vain olisivat ilmaisia koululle. Ympäristökasvatuksen merkitys yhteiskunnan muutokselle näyttää aineistoni valossa olevan opettajien mielestä kohtalainen. Tarkastelussa olen nostanut esiin yhteiskuntakriittistä näkökulmaa. Tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että Vaasassa on innostuneita ympäristökasvatuksen toimijoita, jotka pyrkivät kasvattamaan ympäristöarvot omaksuneita kansalaisia. Osallistuva kansalaisuus ei silti vielä toteudu kriittisen pedagogiikan toivomalla tavalla ja koulu vaikuttaa liiankin neutraalilta kasvualustalta lapsille. Ympäristökasvatukseen kaivataan poliittista terää, jotta koulutus voisi todella edesauttaa yhteiskunnallista muutosta