Maakuntien liitot alueellisia kulttuurilinjauksia tuottamassa

Työssä tarkastellaan kulttuurille alueiden kehittämisessä annettuja merkityksiä. Tarkastelutasona käytetään Suomen maakuntia ja maakuntien liittoja, jotka toimivat lakisääteisinä aluekehitysviranomaisina alueillaan. Työn tausta-ajatuksena on näkemys alueellisen toimijakentän ajallisesta muotoutumisesta hallinnollisissa ja poliittisissa muutosprosesseissa. Maakuntien aseman katsotaan olennaisesti muuttuneen Suomen EUjäsenyyden myötä. Euroopan unionin aluepolitiikka perustuu aluelähtöisyydelle, mitä edellytetään myös kansalliselta aluepolitiikan viitekehykseltä. Unionin aluepolitiikkaa toteutetaan ohjelmallisuuden periaatteella. Myös maakuntien liitot laativat aluettaan ja sen kehittämistä koskevia ohjelmia ja suunnitelmia. Liitot nähdään tässä tutkielmassa alueittensa johtavina toimijoina, joilla on aluepoliittista valtaa suhteessa muihin alueen toimijoihin. Kulttuurin yhteiskunnallisissa perusteluissa on siirrytty kulttuurin sosiaalisesta ja poliittisesta ulottuvuudesta kulttuurin taloudellisen roolin painotukseen. Euroopan unionin aluepolitiikassa kulttuurilla on välineellinen merkitys muiden politiikkatavoitteiden saavuttamisessa. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä merkityksiä ja tavoitteita kulttuuriin liitetään maakuntien kehittämisessä. Tähän liittyen työssä tarkastellaan myös maakunnissa esitettyjä kulttuurin määrittelyjä ja niihin sitoutumista. Tutkimuksen aineiston muodostavat kymmenen eri maakuntien liitoissa vuosina 2003–2009 laadittua kulttuuristrategiaa, joissa liitot linjaavat alueidensa kulttuurisia tavoitteita. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty kielen merkitystä painottavaa tekstin sisällönanalyysiä. Kieli ja kielenkäyttö ymmärretään sosiaalista todellisuutta rakentavana toimintana, jolloin huomio kohdistuu niihin merkityksiin, joita kielellä pyritään tuottamaan. Työn tulosten perusteella on havaittavissa, että kulttuurin taloudelliset perustelut löytyvät myös maakuntien tuottamista asiakirjoista. Euroopan unionin aluepolitiikan linjausten tapaan kulttuuri määrittyy maakuntien kulttuuristrategioissa sen välineellisen arvon kautta. Kulttuurin merkitys rakentuu aineistossa kulttuurin taloudellisen tuottavuuden, sosiaalisten vaikutusten ja vetovoimaisuuden kautta, ja kulttuurilla nähdään tulevaisuudessa olevan yhä suurempi merkitys ja vastuu alueen menestyksellisessä kehittämisessä. Kulttuurin ylhäältä annettu merkityksellistäminen sitouttaa alueen kulttuuria ja kulttuuritoimijoita hegemoniseen kulttuurin tulkintaan ja rajoittaa kulttuurin demokratiaa ja itseisarvoa. Maakuntien liittojen aseman ja niiden kulttuuripoliittisen vallan vahvistuminen aluehallinnon uudistuksessa tarjoaa monia jatkotutkimusmahdollisuuksia