Usko ja sen merkitys psyykkisen tasapainon näkökulmasta

Tutkimus käsittelee uskonnollisen uskon merkitystä yksilön psyykkiselle tasapainolle. Tutkimuksessa pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: miksi ihmiset uskovat? Minkälaisiin psykologisiin prosesseihin usko perustuu? Minkälaista positiivista merkitystä uskolla voi yksilön psyykkisen tasapainon kannalta olla? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia turvautumalla William Jamesin, Mortimer Ostow’n, Sigmund Freudin, Ana-Maria Rizzuton sekä Matti Hyrckin teoksiin. Tutkimuksessa esitellään ensin Jamesin jako henkilökohtaiseen ja institutionaaliseen uskontoon, joista tarkastelun kohteeksi otetaan henkilökohtainen uskonto. Tämän katsotaan tarkoittavan pitkälti samaa ilmiötä, kuin Ostow’n hengellisyys, jonka Ostow on itse jakanut kolmeen osaan (vavisuttavuus, Hengellisyys, mystisyys). Näitä kahta pidetään tutkimuksessa uskonnollisen uskon takana olevana kokemusten ja tunteiden alueena, jota tutkimuksessa kutsutaan Ostow’ta mukaillen hengellisyydeksi. Tutkimuksessa pyritään myös tunnistamaan niitä psykologisia prosesseja, jotka ovat sekä hengellisyyden että osittain myös uskon taustalla. Ostow’n mukaan hengelliset kokemukset eri voimakkuuksissaan toistavat samoja tunteita, joita on koettu varhaislapsuudessa suhteessa ensisijaiseen toiseen, äitiin. Nämä arkaaiset kokemukset eivät ole jääneet ns. eksplisiittiseen muistiin (tämän oletetaan johtuvan mahdollisesti aivojen kehitysasteesta) mutta niihin liittyneet tunteet ovat implisiittisessä muistissa ja nousevat esiin hengellisissä kokemuksissa. Freudin ja Rizzuton avulla pohditaan jumalan alkuperää. Freudin mukaan jumala on vain biologisen isän “korotettu” versio, kun taas Rizzuton mukaan jumalarepresentaatio voi saada aineksia kummankin vanhemman (tai mahdollisesti sisarusten tai isovanhempien) objektirepresentaatioista. Freudin negatiivisesta suhtautumisesta poiketen Rizzuto määrittelee uskon ns. transitionaali-ilmiöksi, joka on osa tervettä psyykkistä toimintaa. Uskon merkitys psyykkiselle tasapainolle on tutkimuksen mukaan kiintymyksen ja läheisyyden tarpeiden tyydyttämisessä, mielialan säätelyssä ja transitionaalitilan ilmiönä myös leikin ja fantasian mahdollisuutena. Tämän lisäksi tutkimuksessa pohditaan myös ns. container-funktiota, joka voidaan Hyrckin mukaan heijastaa jumalaan