Säynätsalon ja Korpilahden liitokset Jyväskylään 1990-2000-lukujen toimintaympäristön muutosten valossa

Tässä tutkielmassa käsitellään kuntaliitosten luonteen muutosta kuntien toimintaympäristön muutoksissa 1990–2000-luvuilla. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata tutkimuksen tapauskuntaliitosten eroja ja yhtäläisyyksiä sekä pyrkiä selittämään niitä kuntien toimintaympäristössä tapahtuneilla muutoksilla. Kunnat ovat kohdanneet tutkittavalla aikavälillä voimakkaita taloudellisia suhteita koskevia muutoksia, muuttoliikkeen voimistumisen, kansainvälistymisen ja Euroopan integraation kehityksen sekä laajojen julkishallintoa koskevien uudistusprosessien vaikutuksia. Yksi merkittävimmistä kuntien toimintaympäristöä muuttaneista tekijöistä on vuonna 2005 käynnistetty maamme suurin hallinnollinen uudistus, eli kunta- ja palvelurakenneuudistus. Tutkimuksen tapauskuntaliitoksina toimivat Säynätsalon ja Jyväskylän kuntaliitos vuodelta 1993 sekä Korpilahden ja Jyväskylän vuoden 2009 alussa toteutuva yhdistyminen. Tutkimusta varten on tutustuttu laajaan kuntaliitosaineistoon. Tutkimusaineiston muodostavat kuntaliitosasiakirjat, kuten kuntaliitosselvitykset ja -sopimukset, liitoksia käsittelevät muistiot ja kuntien ja kaupunginvaltuustojen sekä -hallitusten pöytäkirjat, sekä lisäksi Säynätsalon ja Jyväskylän kuntaliitoksen seurantatutkimus. Aineisto analysoitiin sisällönanalyyttisin menetelmin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että kuntaliitosten luonne on muuttunut toimintaympäristön muutosten myötä. Tapauskuntaliitokset edustavat omaa aikaansa ja ilmentävät sen toimintaympäristön muutoksia. Aineiston sisällönanalyysi osoitti, että Säynätsalon vapaaehtoinen kuntaliitos Jyväskylään voidaan tulkita hyvinvointivaltion murroskontekstissa kunnan puolustautumiseksi 1990-luvun talouden lamalta ja työttömyyden ehkäisemiskeinoksi tärkeän työllistäjän uhatessa vetäytyä Säynätsalosta. Korpilahden strateginen liitos Jyväskylään ilmentää puolestaan 2000-luvun uutta hallintaajattelua sekä kunta- ja palvelurakenneuudistusta tavoitteineen ja periaatteineen. Korpilahden kunta on kokenut itsehallintonsa säilyttämisen liian suureksi taloudelliseksi riskiksi tulevaisuudessa ja liitospäätöksellään tukee koko Keski-Suomen kehitystä oman itsenäisyytensä kustannuksella. Tutkimuksessa päätellään muutoksia tapahtuneen lisäksi kunnan ja kuntarakenteen yhteiskunnallisissa rooleissa sekä merkityksissä