Opettajan ohjauskäytäntöjen yhteydet 3. luokan oppilaiden lukutaitoon ja tehtäväkohtaiseen motivaatioon

Malila, L. & Ovaskainen, T. 2012. Opettajan ohjauskäytäntöjen yhteydet 3. luokan oppilaiden lukutaitoon ja tehtäväkohtaiseen motivaatioon. Jyväskylän yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, 76 sivua. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3. luokan opetusryhmissä havainnoitujen opettajan lapsilähtöisten ja opettajajohtoisten ohjauskäytäntöjen ilmenemistä sekä niiden ryhmätasoisia yhteyksiä lasten lukutaitoon ja tehtäväkohtaiseen motivaatioon. Tutkimus on osa Alkuportaat -seurantatutkimusta (Lapset, vanhemmat ja opettajat koulutien alkupolulla), jossa lapsia seurattiin esiopetusvuodesta neljännen luokan loppuun. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto käsitti 31 opettajaa ja 453 lasta, ja se kerättiin kolmella paikkakunnalla kevätlukukaudella 2010. Ohjauskäytäntöjen havainnointi toteutettiin ECCOM -menetelmällä (Stipek & Byler 2004) ja taitojen arvioinnissa käytettiin oppilaiden ryhmätestejä. Aineistoa analysoitiin korrelaatio-analyysein. Kaikilla kolmella alaskaalalla, ryhmän toiminnan organisoinnissa, ilmapiirissä ja oppimisen ohjauksessa, havaittiin enemmän lapsilähtöisiä kuin opettajajohtoisia ohjauskäytäntöjä. Lapsilähtöisyyttä ilmeni eniten ryhmän toiminnan organisoinnissa. Opettajan ohjauskäytännöillä havaittiin olevan lapsilähtöisyyden osalta positiivisia ja opettajajohtoisuuden osalta negatiivisia yhteyksiä lukutaitoon: mitä enemmän lapsilähtöisyyttä ja mitä vähemmän opettajajohtoisuutta havaittiin ohjaus-käytännöissä, sitä paremmin kyseisen luokan oppilaat keskimäärin selviytyivät lukutaitoa arvioivissa testeissä. Opettajan ohjauskäytäntöjen ja oppilaiden tehtävä-kohtaisen motivaation väliset yhteydet olivat puolestaan vähäisiä. Tämän tutkimuksen havainnot tukivat aiempaa kirjallisuutta opettajan ohjauskäytäntöjen yhteyksistä oppilaiden lukutaitoon. Ohjauskäytäntöjen yhteys tehtäväkohtaiseen motivaatioon oli oletettua vähäisempi ja nostaa esiin tarpeen lisätutkimukseen