Tutkimus kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksista 17-29 -vuotiaan kainuulaisen nuoren elämässä

Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia nuoren elämässä nuoren oman henkilökohtaisen kokemuksen ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien näkökulmasta Kainuun alueella. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan lähtötilannetta, josta nuori ohjautuu kuntouttavaan työtoimintaan sekä selvitetään, mikä merkitys ohjauksella on kuntouttavan työtoiminnan kokonaisuudessa. Taustateoriana tässä tutkimuksessa ovat ihmisen toiminnallisuuteen, sosiaaliseen toimintaan ja empowerment-käsitteen sisältöön sekä syrjäytymiseen kulttuurisena ilmiönä liittyvät ilmiöt. Lisäksi on tarkasteltu keskusteluja aktivointipolitiikasta nuoriin kohdistuvan työllisyys- ja sosiaalipolitiikan jäsentäjänä. Nämä tekijät muodostavat sen perustan, johon kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen kokonaisuus nivoutuu. Tutkimusaineistona on kuuden nuoren ja kahdentoista kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan teemahaastattelu Kainuun alueella. Haastatellut nuoret ovat valikoituneet tutkimukseen vapaaehtoisesti kuntouttavan työtoiminnan ohjaajien ja postissa lähetettyjen kutsujen kautta. Ohjaajien haastattelut koostuvat jokaisen Kainuun kunnan 1-2 ohjaajan haastattelusta. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet toivat haastatteluissa esiin toiminnan vaikutuksina omalle elämälleen sekä arkeen ja hyvinvointiin että työllistymiseen ja koulutukseen liittyviä vaikutuksia. Tuloksissa tuli esille myös se, että kuntouttavan työtoiminnan lähtökohtana pitää olla kunkin nuoren yksilöllisen elämäntilanteen ja voimavarojen huomioiminen. Ilman nuoren omaa tahtoa toteutettu aktivoiminen voi johtaa vakavimmillaan nuorten syrjäytymiseen. Tämän tutkimuksen tulosten pohjalta vahvistui näkemys siitä, että mielekäs tekeminen yhdessä toisten kanssa ja työyhteisöltä saatava tuki oli tärkeää nuorten hyvinvoinnille. Tärkeä osa työyhteisön tukea oli kuntouttavan työtoiminnan ohjaajilta saatu tuki ja ohjaus