Mustialan maanviljelysopiston rakennettu ympäristö vuosina 1838-1920

Tutkielmani käsittelee Suomen ensimmäisen käytännöllis-tietopuolisen maanviljelysoppilaitoksen rakennettua ympäristöä. Mustialan maanviljelysopisto perustettiin 1830-luvulla Suomen Talousseuran toimesta Tammelaan Kanta-Hämeeseen. Ensimmäiset oppilaat aloittivat opistossa opiskelun vuonna 1840. Vielä nykyäänkin Mustialassa voi opiskella maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa. Nykyisin yli 50 rakennusta käsittävästä kokonaisuudesta rajaan tutkielmani käsittämään tiiviin rakennusryhmän, joka käsittää opisto- ja maatilapihan sekä navettapihan rakennukset. Näiden pihaneliöiden rakentumista seuraan vuosien 1838–1920 välisenä aikana. Tarkastelen Mustialan maanviljelysopistoa asettamalla sen kulttuuri- ja arkkitehtuurihistorialliseen kontekstiin. Maanviljelysopisto liittyy olennaisesti myös Suomen talouden kehittämiseen, joten tarkastelen tutkielmassani Suomen taloushistorian kehityskulkua 1800-luvun alkupuolella. Tarkasteluun nousevat myös poliittiset kehityskulut. Pyrin luomaan tutkielmassani historiatutkimuksen kautta kronologisen ajankuvauksen opiston historiasta 1838–1920 välisenä aikana nostaen erityisesti esille rakennetun ympäristön. Funktioanalyysia sovellan niihin rakennuksiin, jotka ovat sidoksissa opiston opetuskäyttöön. Mustialan maanviljelysopisto voidaan jakaa kahteen ajanjaksoon, joiden aikana rakennettu ympäristö on kokenut merkittävämmät muutoksensa. Ensimmäinen vaihe on opiston perustaminen ja siihen liittyvät rakennukset sekä asemakaavoitus. Nämä suunnitelmat laati Talousseuran toimesta Turun kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylich. Rakennuksia rakennettiin pääasiallisesti oppilaiden ja opettajien asuintarpeisiin. Ajallisesti tämä sijoittuu vuosien 1838–1852 väliseen aikaan. Toinen ajanjakso on ajallisesti vuosien 1860–1885 väliin sijoittuva ja rakennusvaiheen pääkohdat ovat lisääntyvässä opetuksessa tarvittavat tilat opetukseen sekä oppilaiden ruokailuun ja majoitukseen. Rakennusvaiheen arkkitehteinä toimivat muun muassa Turun ja Porin läänin arkkitehti Georg Theodor Chiewitz, Hämeen lääninarkkitehti Carl Edelfelt ja arkkitehti Alfred Cavén. Käsittelen tutkielmassani myös vaihetta, jolloin korkein maanviljelysopetus 1900-luvun alussa siirtyi Mustialasta yliopistoon. Tutkielmassani nostan esille tämän mukanaan tuomat muutokset myös rakennettuun ympäristöön. Tämän ajanjakson rakennuksia muokkasi sekä suunnitteli erityisesti arkkitehti Henrik Helin