Kartoittavalla tutkimusmatkalla musiikin ja äänikirjojen mahdollisuuksiin lukivaikeuden kuntoutuksessa

Tämän kartoittavan tutkimuksen ensisijainen tarkoitus oli kehittää musiikin ja/tai äänikirjojen kuunteluun perustuvaa lukivaikeusinterventiota ja selvittää sen toimivuutta. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, vaikuttaisiko musiikin ja äänikirjojen käytöllä olevan joitain eroja tässä aineistossa. Tutkimukseen osallistui kaksitoista heikosti lukevaa 7-9 -vuotiasta lasta Suur-Jyväskylän alueelta. Kullekin lapselle teetettiin kolme mittausta: alkumittaus ennen intervention alkamista, loppumittaus heti intervention päätyttyä ja seurantamittaus noin kolme kuukautta intervention päätyttyä. Kukin testikerta sisälsi kaksi lukutaito- ja kaksi musikaalisuustestiä. Aineiston tilastollisissa analyyseissa käytettiin pienille aineistoille soveltuvia parametrittomia menetelmiä (Wilcoxonin testiä, Friedmannin testiä ja Mann-Whitneyn U-testiä). Kuunteluun perustuvan lukivaikeusintervention kehitystyössä nojauduttiin aiempaan kirjallisuuteen ja intervention aikana tehtyihin laadullisiin havaintoihin. Musiikin ja/tai äänikirjojen kuunteluun perustuva lukivaikeusinterventio sai tutkimuksen yhteydessä alustavan muotonsa, joskin myös kehitys- ja jatkotutkimustarpeita nousi esiin. Lukutaito kehittyi tutkimuksen aikana merkitsevästi molempien lukutaitotestien mukaan. Tulos antaa viitteitä siitä, että kuunteluinterventiolla saattaa olla suotuisia vaikutuksia lukutaitoon. Sillä, käytetäänkö kuunteluinterventiossa musiikkia vai äänikirjoja ei kuitenkaan tämän aineiston perusteella näyttäisi olevan suuria eroja