Radioselostusten narratiivisuus : henkilöhahmot, draamallisuus ja juonellisuus jääkiekkoselostuksissa

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaisista tarinankerronnallisista elementeistä radion jääkiekkoselostus syntyy. Tavoitteena oli tuottaa tietoa urheilu- ja mediamaailmasta uudesta, kertomuksellisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa käytettiin narratiivista tutkimustapaa, joka painottaa kertomusten merkitystä todellisuuden rakentajina. Aineistona oli viisi radioselostusta, jotka ovat peräisin kolmelta eri vuosikymmeneltä. Aineiston luokittelemiseksi rakennettiin taulukko, johon litteroitiin selostusten henkilöhahmoihin, draamallisuuteen ja juonellisuuteen liittyviä katkelmia. Saatuja tuloksia tulkittiin narratiivisen lähestymistavan kannalta. Tulokset osoittavat henkilöhahmojen olevan keskeisessä roolissa selostustarinassa, sillä heidän tekojaan selostaja tulkitsee. Selostaja voi syventää ja valottaa henkilöhahmoja liittämällä niihin tausta- ja tilastotietoja. Näin kuuntelijalle syntyy mielikuvia eri hahmoista ja myös tulevaisuuteen suuntautuvia odotuksia, mitä kenenkin voi odottaa tekevän. Pelin edetessä selostustarinaan saattaa muodostua päähenkilöitä, konflikteja ja kasvutarinoita. Selostustarinoissa on aristotelinen juonen rakenne: erotettavissa on alku, keskikohta ja loppu. Alussa kuuntelijassa olisi pystyttävä herättämään mielenkiinto, siksi tarinassa olisi tärkeää olla alusta lähtien jännitteitä tai erityisiä seuraamisen kohteita. Yleensä selostustarinan suurin mielenkiinto kohdistuu ottelun arvoituksellisuuteen: miten pelissä tulee käymään? Lisämielenkiintoa tarinaan saattaa tuoda pelin panokset sekä mielenkiintoiset joukkueet ja henkilöhahmot. Ottelun alettua selostukseen alkaa muodostumaan pienempiä osatarinoita sekä eritasoisia käänteitä ja kliimakseja, kuten maalit. Selostustarinasta muodostuu ehyt kokonaisuus, kun selostaja tekee lopuksi pelistä yhteenvedon. Paitsi henkilöhahmot ja juoni, myös draamallisuus on tärkeässä osassa selostustarinaa. Se tarkoittaa asioiden esittämistä, niin että kuuntelija ei pitkästy. Kuuntelijassa on herätettävä odotuksia, joita ei kuitenkaan tyydytetä ennen tarinan loppua. Myös selostuksen rytmi vaihteluineen on tärkeä kuuntelumotivaation ylläpitämiseksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että draaman alalta on sovellettavissa urheiluselostuksiin useita kiinnostusta lisääviä elementtejä. Tulokset auttavat tulkitsemaan urheiluselostuksia ja niitä on myös mahdollista hyödyntää koulutuksen näkökulmasta