Kunnian hallitsema karoliinien sotilaskulttuuri Ruotsin valtakunnassa 1680-1740

"Kunnian hallitsema karoliinien sotilaskulttuuri Ruotsin valtakunnassa 1680-1740" Lisensiaattityössäni tarkastelen suuren Pohjan sodan (1700-21)kokeneiden suomalaisten ja ruotsalaisten karoliinisotureiden maailmankuvaa ja sen vaikutusta heidän elämäänsä. Aikakauden ihmisistä erityisesti sotilaiden koko elämänkulku määrittyi vahvasti kunnian ja kunniallisuuden kautta. Ideaalien ja lähes universaalien soturihyveiden sävyttämä kunniakoodisto ja toisaalta karu sotilaan elämä muodostivat ristiriitaisen sotilaskulttuurin, jonka normien mukaisesti karoliinit elivät usein lyhyeksi jääneen elämänsä. Tutkimukseni selvittää, mistä asioista sotilaiden kunniakeskeinen maailmankuva koostui ja miten alituisesti, yhtä lailla upseerien virkariidoissa, kaksintaisteluissa, arkisissa riidoissa ja tappeluissa kuin kenttätaisteluissa haastetuksi tullut kunnia hallitsi heidän elämäänsä. Sotilaiden elämä sidotaan tutkimuksessani myös aikakauden muiden ihmisten arjen ja ihanteiden tutkimukseen. Soturiutta käsitellään tutkimuksessa myös tutkittavaa aikakautta laajempana ilmiönä. Kunnian ja tutkitun aikakauden koko kulttuurin sotilaallisuuden merkityksen ymmärtäminen muodostaa tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen. Tutkimuksessa hyödynnetään sodan ja muun kulttuurin sidonnaisuutta korostavaa tutkimusta (Kaarlo Wirilander, John Keegan), sekä erityisesti kulttuuriantropologian alalla tehtyä tutkimusta kunniasta (Frank Stewart Henderson, Anton Blok). Tutkimuksen teoreettinen kehys nivoutuu todelliseen menneisyyden maailmaan monipuolisella ruotsalaisten ja suomalaisten arkistojen ja kirjastojen asiakirja-aineistojen ja painettujen aikalaisaineistojen käytöllä (Valtiopäiväaineistot, Oikeusrevision aineistot, upseereiden päiväkirjat, painetut taistelukertomukset, sota-artiklat, aateliskirjeet ja ruumissaarnat). Päälähdeaineistonani ovat Ruotsin Valtionarkistossa säilytettävät laajat ja tutkimuksessa erittäin vähän käytetyt vuoden 1723 valtiopäivien valiokunta- ja deputaatioaineistot, joissa käsiteltiin erityisesti suuren Pohjan sodan (1700-1721) kokeneiden karoliinisotilaiden asioita. Pääosa näistä aineistoista (noin 10 000 sivua) koostuu sodan itse kokeneiden veteraanien valtiopäiväkirjoituksista, niin sanotuista memoriaaleista