Vuxenstuderandes motivation och tidens påverkan

Tutkielman tavoitteena oli selvittää ovatko aikuisopiskelijat motivoituneempia näin aikuisiällä kuin nuoruudessaan, kun he ensimmäistä kertaa opettelivat ruotsin kieltä. Sen lisäksi tutkimuksen kohteena oli ottaa selville, oliko opiskelujen välisellä ajalla vaikutusta aikuisopiskelijan nykyiseen motivaatioon. Tutkimus on kvalitatiivinen, joka suoritettiin kyselylomakkeilla. Kyselyyn osallistui kahden eri kansalaisopiston ruotsin alkeisryhmät. Yhteensä osallistujia oli 11, joista yksi täytyi jättää tutkimuksen ulkopuolelle. Vaatimuksina osallistujille oli vähintään 35 vuoden ikä, sekä aiempi opiskelukokemus ruotsin kielestä. Avoimilla kysymyksillä pystyin saamaan ainutlaatuista ja yksityiskohtaisempaa tietoa osallistujien aiemmista kokemuksista, asenteista ja motivaatiosta ruotsin kieltä kohtaan. Tulokset osoittivat, että aikuisopiskelijat ovat mielestään huomattavasti motivoituneempia nykyisin, mutta välissä olleella ajalla ei ollut suoraa yhteyttä nykyiseen motivaatioon. Tutkimuksesta kävi ilmi, että ruotsin kielen tarvetta vähätellään nuorena, mutta suurin osa vastaajista oli tarvinnut ruotsia jossain vaiheessa elämäänsä. Erityisesti aiemmin saadut huonot opiskelukokemukset heikensivät motivaatiota. Syitä parantuneeseen motivaatioon mainittiin mm. nykyisen kielen opettelun vapaaehtoisuus, mielekkyys, sekä yleinen tarve oppia kieltä.