Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksia henkilökohtaisesta opintojen ohjauksesta

Tutkimuksessa kuvataan Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ko-kemuksia henkilökohtaisesta opintojen ohjauksesta. Aineisto koostuu 23:n syksyllä 2003 aloittaneen opiskelijan kirjoitelmista, joissa käsiteltiin opiskeluaikaisia hopsauskokemuksia. Tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologinen. Aineiston analyysi tehtiin Giorgin fenomenologisen psykologian viisivaiheisen analyysime-netelmän mukaan. Analyysin perusteella opiskelijat sijoittuivat kolmeen ryhmään sen mukaan, mikä oli kirjoittajan syy osallistua tutkimukseen. Ensimmäisen ryhmän hopsausko-kemukset olivat olleet merkittäviä, mutta eivät myönteisiä. Heidän hopsaava lehto-rinsa oli vaihtunut usein, henkilökemiat olivat toimimattomat tai opiskelijalla oli sairauden takia lisääntynyt ohjauksen tarve, joka ei kuitenkaan toteutunut. Kirjoittajilla oli vahva tarve kertoa kokemuksistaan. Toiseksi ryhmäksi hahmottuivat tunnolliset tutkimukseen osallistujat. Heille hopsaus ei ollut kokemuksena erityisen merkittävä, mutta he kuitenkin halusivat osallistua tutkimukseen lyhyellä kirjoitelmalla. Kolmannen ryhmän kirjoittajille hopsaus oli ollut hyvin merkittävä ja myönteinen kokemus. Osallistumisellaan tutkimukseen he halusivat kiittää hopsaajaansa ja Humakia. Humakin hopsauspalvelut koettiin hyviksi, vaikkakaan Humakin pedagoginen tavoite kokonaisvaltaisesta ohjauksesta ei aina täyttynyt. Vastaajat kokivat hopsauksen palvelevan opiskelijan valmistumista tavoiteajassa rajatun hopsin kaltaisesti. Avoimeen hopsaukseen kuuluva prosessimaisuus ei näkynyt vastaajien kokemuksissa. Kampuksien sekä hopsaavien lehtoreiden kesken oli eroja ohjauksen työtavoissa, käytännöissä ja eettisyydessä. Työelämään siirtymiseen tai työllistymiseen vastaajat eivät kokeneet saaneensa hopsauksesta apua. Osa vastaajista koki saaneensa tukea henkilökohtaiseen kasvuunsa. Asiantuntijuuden kehittymisessä hopsauksesta oli apua silloin, kun hopsaava lehtori ohjasi myös hopsattavan opinnäytetyön tai merkittävän opintokokonaisuuden. Ryhmähopsaus ohjauksen muotona antoi mahdollisuuden tiedottamiseen ja ryhmäkeskusteluihin. Vertaistutorointi koettiin merkittäväksi yhteishengen luomisessa. Ohjaajan persoona ja työhön sitoutuminen koettiin tärkeiksi kaikissa kirjoitelmissa