Putting global poverty in context : a philosophical essay on power, justice and economy

Teppo Eskelinen tarkastelee väitöskirjatyössään äärimmäiseen köyhyyteen sisältyviä eettisiä ongelmia yhteiskuntafilosofian näkökulmasta. Usein oletetaan, että maailman hyväosaisilla on moraalisia velvollisuuksia poistaa äärimmäistä köyhyyttä. Näitä velvollisuuksia tulee kuitenkin Eskelisen mukaan tutkia etiikan lisäksi yhteiskuntafilosofian kontekstista eli oikeudenmukaisuuden ja vallan ongelmina.- Alallamme on käyty paljon keskustelua siitä, minkälaisia velvollisuuksia hyväosaisilla on poistaa äärimmäistä köyhyyttä. Nämä velvollisuudet on perinteisesti nähty velvollisuuksina auttaa. On kuitenkin esitetty, ovatko talousjärjestelmän voittajien velvollisuudet enemmänkin negatiivisia eli velvollisuuksia jättää vahingoittamatta, kertoo Teppo Eskelinen.Eskelinen puolustaa työssään jälkimmäistä, negatiivisten velvollisuuksien näkökantaa. Hänen mukaansa talousjärjestelmä voi estää ihmisiä tyydyttämästä perustarpeitaan.- Tämä näkökulma muuttaa ihmiskuvaa. Kehitysmaiden köyhiä ei siis kuvata passiivisiksi kohteiksi, joiden ainoa tehtävä oikeudenmukaisuuden toteutumisessa on ottaa rikkaiden hyväntekeväisyyttä vastaan. Hyvä kysymys on se, miten köyhistä tulee kohteiden sijaan aktiivisia toimijoita, Eskelinen tähdentää.Eskelinen esittää väitöskirjassaan, että useat samaa näkökulmaa puoltavat filosofit ovat jättäneet huomioimatta sen, että kun negatiivisia velvollisuuksia korostetaan, tulee myös arvioida uudelleen, mitä kehityksen käsite oikeastaan tarkoittaa.- Tutkimuksessani purankin yhteiskunnallisen kehityksen lineaarisen mallin historiaa ja esitän, ettei kehityksen käsite nykykäytössä ole monelta osin mielekäs. Kehityksen sijasta olisikin tärkeämpää puhua vallan ja resurssien oikeudenmukaisesta jakautumisesta, kertoo Eskelinen.Eskelisen väitöskirjan lähtökohtana on, että köyhyyttä ei ole ihmisen toiminnan ja oikeudenmukaisen vallan ja resurssien jakautumisen ulkopuolella. Valtasuhteet määrittävät, mitä taloudellinen kasvu merkitsee hyvinvoinnin jakautumisen kannalta.- Vaikka taloudellinen kasvu ja kehitys on usein nähty synonyymeina, useat taloutta kasvattavat tapahtumat voivat olla tuhoisia köyhimpien näkökulmasta, Eskelinen huomauttaa.This thesis studies the ethical problem of global poverty from a point of view of political philosophy. The main problem is to establish, what poverty as an ethical concept means, and how it is brought about by social injustice. The main argument is, that poverty even in its most degrading forms is a social arrangement rather than something ethically resembling an accident or an ”original” mode of existence. Thus the ethical responsibility of alleviating poverty-related suffering in distant countries has to be discussed in terms of social justice, and refraining from contributing to harm on others, rather than in terms of charity.Yet critical points are made about the notion of poverty alleviation via development, by arguing that development as a process allows for the appearance of new forms of poverty, rather than its abolishment. In addition, development is argued to be an always conflictual process, and thus a problem of distribution of goods and burdens. Thus development cannot be seen as a sufficient criterion for poverty abolishment, even though in the ethical significance of the concept derives from exactly supposing this.Poverty is defined as fundamentally a matter of unacceptably unequal distribution of power both on local and international level. Locally, power relations affect several aspects of poverty, such as vulnerability, as well as the matter, who is in the position to define, what counts as development, and who can benefit from processes labelled as development. Internationally, power relations manifest in how rules are formed. Basically, any institutional virtue becomes suspect from a point of view of justice, as it is noted that overlapping institutions can be used by the most powerful agents for their self-maximising purposes.In the discussion of harming, it is argued that living in poverty can be seen as state in which individual's negative rights are breached, although also other forms of harming do take place. This viewpoint is supported by an empirical understanding of people struggling for meeting their basic needs, rather than historical wrongdoings