A comparative study of Finnish graduating seniors’motivation to learn English and Swedish

Tämän proseminaaritutkimuksen tarkoituksena oli tutkia abiturienttien motivaatiota opiskella englantia ja ruotsia ja vertailla mahdollisia eroja vastaajien motivaatiossa kyseisiä kieliä kohtaan. Tutkimuksessa haluttiin selvittää muun muassa sitä, kuinka suuri rooli tulevilla ylioppilaskirjoituksilla, jatko-opiskeluilla ja tulevalla työllä on abiturienttien kielten opiskelussa ja opiskelumotivaatiossa. Viitekehyksenä käytettiin aiempia tutkimuksia englannin ja ruotsin opiskelumotivaatiosta ja erilaisia tapoja luokitella motivaatiota. Keskeisimmät luokittelut, joihin vastausten vertailu pohjautui, olivat integratiivinen ja instrumentaalinen sekä sisäinen ja ulkoinen motivaatio. Yhtenä vertailukohteena tutkimuksessa olivat myös mahdolliset erot sukupuolten välillä. Aineisto koostuu 29 abiturientilta saadusta vastauksesta, jotka analysoitiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Kyselylomakkeessa oli muutama monivalintakysymys ja loput kysymyksistä olivat avoimia kysymyksiä, joihin vastaajat saivat omin sanoin vastata. Vertailun helpottamiseksi englannin ja ruotsin opiskelumotivaatiosta kysytyt kysymykset olivat vastaavanlaisia keskenään. Tärkeimmät tutkimustulokset olivat erot integratiivisessa ja ulkoisessa motivaatiossa. Kiinnostus englannin kieltä ja opiskelua kohtaan oli suurempi kuin ruotsin kieltä kohtaan, joten integratiivinen motivaatio oli vahvempi englannin opiskelussa. Ulkoiset motivaattorit vaikuttivat puolestaan enemmän ruotsin kuin englannin opiskeluun. Sukupuolten välisiä eroja oli huomattavissa instrumentaalisessa ja ulkoisessa motivaatiossa: pojat olivat instrumentaalisesti motivoituneempia opiskelemaan englantia kuin tytöt, ja tytöillä puolestaan ulkoinen motivaatio oli hieman voimakkaampaa englannin opiskelussa kuin pojilla. Ruotsin opiskelussa suurin ero oli siinä, että tytöt olivat kiinnostuneempia kielestä kuin pojat. Koska kyseessä oli pienimuotoinen laadullinen tutkimus, lisätutkimusta kaivattaisiin selvittämään useiden eri tekijöiden, kuten vanhempien sosio-ekonomisen taustan, vaikutusta nuorten opiskelumotivaatioon. Myös pitkäaikaistutkimus, joka tarkastelisi ja vertailisi opiskelijoiden motivaatiota luokka-asteelta toiselle, toisi varmasti hyödyllistä tietoa sekä opiskelijoille ja opettajille.