Kognitiivinen kehitys sekä metamuistin, itsearvioidun terveyden ja mielialan yhteys kognitiiviseen suorituskykyyn iäkkäillä ihmisillä

Tutkimuksessa tarkasteltiin ikääntyvien kognitiivista kehitystä 75. ja 90. ikävuoden välillä. Tutkimuksessa selvitettiin myös miten kognitiivinen suorituskyky (MMSE-, älykkyys- ja muistipistemäärä) oli yhteydessä muistin, terveyden ja mielialan itsearvioihin naisilla ja miehillä. Tutkittavat olivat Ikivihreät-projektiin osallistuneita vuonna 1914 syntyneitä jyväskyläläisiä (n=49-355), ja heitä arvioitiin viiden vuoden välein vuosina 1989–2004 tutkittavien ollessa 75-, 80-, 85- ja 90-vuotiaita. Kognitiivista suoriutumista arvioitiin MMSE-testillä ja neuropsykologisista ja psykometrisista testeistä muodostetuilla älykkyys- ja muistipistemäärillä. Muistin itsearviota tutkittiin metamuistikyselyllä, joka oli alun perin kehitetty pohjoismaiseen NORA-tutkimukseen. Terveyden itsearvioita tarkasteltiin kysymällä tutkittavilta, millaiseksi he arvioivat viimeaikaisen terveydentilansa. Tutkittavien mieliala määriteltiin CES-D-masentuneisuusasteikon perusteella. MMSE-pistemäärä ja älykkyys heikkenivät 80–85-vuotiaana tilastollisesti merkitsevästi sekä naisilla että miehillä. 80–85-vuotiaana muistivaikeudet lisääntyivät ja itsearvioitu terveys heikkeni vain naisilla ja mieliala vain miehillä. Muistissa ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää heikkenemistä 75– 85 ikävuoden välillä. Tilastollisesti merkitsevää heikkenemistä 85–90-vuotiaana tapahtui MMSE-pistemäärässä, älykkyydessä ja muistissa. Metamuistin, itsearvioidun terveyden ja mielialan muutokset 85–90-vuotiaana eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Naisten ja miesten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja 85–90-vuotiaiden tarkasteluissa. Mitä vähemmän tutkittavat kokivat muistivaikeuksia, sitä paremmin he suoriutuivat älykkyys- ja muistitesteissä ensimmäisellä tutkimuskerralla. Mitä vähemmän tutkittavat kokivat masentuneisuutta, sitä paremmin he suoriutuivat muistitesteissä viimeisellä tutkimuskerralla. Itsearvioitu terveys oli yhteydessä MMSE-pistemäärään, älykkyyteen ja muistiin vähintään kahdella tutkimuskerralla siten, että mitä parempia olivat terveyden itsearviot, sitä paremmin suoriuduttiin kognitiivista suorituskykyä arvioivissa testeissä. Itsearvioitu terveys myös ennusti kognitiivista suorituskykyä, ja kognitiivinen suorituskyky ennusti itsearvioitua terveyttä ainakin yhdellä viiden vuoden ajanjaksolla. Lisäksi ensimmäisessä viiden vuoden seuruussa muistivaikeudet ennustivat heikompaa MMSEpistemäärää, ja heikko älykkyyspistemäärä ennusti masentuneisuutta. MMSE-pistemäärä, älykkyys ja itsearvioitu terveys olivat merkittävimmät kuolleisuuden ennustajat, mutta myös muisti, metamuisti ja mieliala ennustivat kuolleisuutta