Tutkimus eettisyydestä lastensuojelulaitoksen johtamisessa

Tutkimus kohdentuu lastensuojelun sijaishuollon laitoshoidon kentälle. Tutkimuksen tehtävänä on tarkastella lastensuojelun ammattilaisten kokemuksia eettisyydestä ja vallankäytöstä lastensuojelun sijaishuollon johtamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa olen kiinnostunut tutkimaan kokemusta siitä, millaista eettistä johtajuutta lastensuojelulaitoksissa on olemassa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu eettisen johtamisen ympärille. Muita tärkeitä käsitteitä tutkimuksessa ovat lapsen etu sekä hallintavallan keskustelut. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojautuu fenomenologiseen tutkimusperinteeseen, jonka mukaan kokemuksia tutkitaan. Tutkimusaineisto on kaksiosainen. Ensimmäinen aineisto koostuu 10 vapaamuotoisesta kirjoitelmasta, jotka on kerätty avoimella kirjoituspyynnöllä ja ne on analysoitu fenomenologisen analyysin avulla. Kirjoituspyyntöön vastanneet ovat työskennelleet ja työskentelevät parhaillaan lastensuojelun kentällä. Kirjoitelmassaan he ovat kertoneet kokemuksistaan vallankäytöstä ja eettisyydestä lastensuojelulaitoksen johtajuuden näkökulmasta. Toisena aineistona on ryhmähaastattelu, jolla fenomenologisen analyysin kautta saadut tulokset on varmistettu. Ryhmähaastatteluun osallistui 3 kirjoituspyyntöön vastannutta henkilöä. Ryhmähaastattelu on analysoitu sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan lastensuojelulaitoksen johtajuuden tärkein ominaisuus eettisen työskentelyn vahvistumiselle on integriteetti. Integriteetti on eettinen periaate, joka on osa johtajan yksilöllistä työskentelyä ja käyttäytymistä. Saamieni tulosten perusteella olen löytänyt lastensuojelulaitoksen johtajuuden integriteetin neljä merkitystä: Asiantuntijuus, oikean ja väärän tunnistaminen, lakiperusteisuus sekä vuorovaikutus. Tutkimustuloksen valossa voidaan todeta, että johtajan integriteetin kautta pystytään vahvistamaan lastensuojelulaitoksen johtajuuden eettisyyttä, jolla pyritään vuorovaikutteisiin, pitkäkestoisiin hoito− ja kasvatussuhteisiin, joissa näkyvät myös inhimilliset tekijät. Lastensuojelulaitoksen johtamisesta tekee erityisen se, että siihen kytkeytyy eettistä harkintaa sekä ristiriitoja, huomioon tulee ottaa myös asiakasnäkökulma