Fyysisen aktiivisuuden ja istumisen yhteys niskahartiaseudun ja alaselän kipujen esiintyvyyteen työikäisillä

Mikkonen, T. 2018. Fyysisen aktiivisuuden ja istumisen yhteys niskahartiaseudun ja alaselän kipujen esiintyvyyteen työikäisillä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 62 s, 1 liite. Niskahartiaseudun ja alaselän kivut ovat Suomessa ja maailmanlaajuisesti suurin työikäisten sairaslomapäiviä aiheuttava syy. Samaan aikaan fyysisen aktiivisuuden tiedetään vähentyneen ja päivittäisen istumisen ja muun paikallaanolon lisääntyneen. Viime vuosikymmeninä useat tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisellä aktiivisuudella voidaan parantaa terveyttä. Istumisen taas tiedetään olevan itsenäisenä tekijänä yhteydessä huonompaan terveyteen. Fyysisen aktiivisuuden ja istumisen yhteys niskahartiaseudun ja alaselän kipujen esiintyvyyteen ei ole täysin selvä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko vapaa-ajalla, työmatkalla tai työajalla mitattu fyysinen aktiivisuus ja vapaa-ajalla tai työajalla mitattu istuminen yhteydessä niskahartiaseudun tai alaselän kipujen esiintyvyyteen Tampereen alueen työikäisillä. Tutkimusaineisto, jota tässä tutkimuksessa käytettiin, on saatu kokonaisuudessaan UKK- instituutilta. Aineisto on osa KÄPY- hankkeessa (Kävelyn- ja pyöräilyn edistämishanke) kerättyä aineistoa. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty vuosien 2014–2015 välillä. Aineisto koostui sekä kyselylomakkeella kerätystä datasta että objektiivisesti HookieAM20 liikemittarilla mitatusta datasta. 1117 henkilöä täytti kyselylomakkeen ja 422 käytti liikemittaria. Kyselylomakkeesta saatiin tutkittavien niskahartiaseudun ja alaselän kipua sekä työmatkaliikuntaa kuvaavat arvot. Liikemittarista saatiin vapaa-ajan ja työajan fyysistä aktiivisuutta ja istumista kuvaavat arvot. Tilastollisista menetelmistä käytettiin Khiin neliö (χ2) -testiä, Kruskal-Wallis-testiä, Spearmanin korrelaatiokerrointa ja binääristä logistista regressioanalyysia. Kyselylomakkeella mitattu työmatkoilla tapahtunut fyysinen aktiivisuus oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä niskahartiaseudun kipujen esiintyvyyteen, silloin kun työmatkalla käytettiin pyörää. Kävellen kuljetun työmatkan ja niskahartiaseudun kipujen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Harvemmin 1–2 kertaa viikossa kuljettu työmatka lisäsi kipujen esiintyvyyttä, kun usein 3–5 viikossa kuljettu työmatka vähensi kipujen esiintymistä. Monimuuttuja-analyysissa niskahartiaseudun kipujen esiintyvyyttä selitti työmatkapyöräilyn lisäksi naissukupuoli, nuorempi ikä ja koettu huonompi terveydentila. Työmatkalla tapahtunut fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä alaselän kipujen esiintyvyyteen. Objektiivisesti mitattu vapaa-ajan ja työajan fyysinen aktiivisuus tai istuminen ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä niskahartiaseudun tai alaselän kipuihin. Heikko korrelaatio havaittiin niskahartiaseudun kipujen ja työaikaisen istumisen välillä. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että 3-5 kertaa viikossa pyörällä kuljettu työmatka saattaisi vähentää niskahartiaseudun kipujen esiintyvyyttä työikäisillä, kun 1-2 kertaa viikossa kuljettu työmatka pyörällä saattaa lisätä kipuja. Aikaisempia tutkimuksia työmatkapyöräilyn ja niskahartiaseudun kivun esiintyvyyden yhteydestä ei juurikaan ole. Työmatkapyöräilyllä on kuitenkin havaittu olevan muita terveyttä edistäviä vaikutuksia. Erityisesti työnantajien kannattaa panostaa työmatkaliikuntaan, koska parempi terveys on yhteydessä vähentyneisiin sairaspoissaoloihin. Jatkossa on tärkeää, että aihetta tutkitaan lisää. Avainsanat: Niskahartiaseudun kipu, alaselän kipu, fyysinen aktiivisuus, istuminen, vapaa-aika, työaika ja työmatkaliikunta.Mikkonen T. 2018. Association of physical activity and sedentary behavior with neck shoulder and low back pain in sample of working aged population. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Sports and Exercise Medicine, Master’s thesis, 62 pp, 1 appendix. Neck and shoulder pain as well as low back pain are major health problems among working age population. At the same time, we know that physical activity has decreased and that daily sedentary behavior has increased. In recent decades researchers have published several studies with evidence that physical activity can improve health. Recently studies have also found that sedentary behavior is associated with poorer health status as an independent factor. However, associations between physical activity and sedentary behavior to the neck shoulder pain and low back pain are not completely clear. The aim of this study is to investigate the associations between physical activity, sedentary behavior (leisure time, occupational or commute periods), neck shoulder pain and low back pain among working age population in the Tampere region. The data for this study was provided by UKK Institute and it was part of the study Socio-Ecological Intervention to Promote Active Commuting to Work. The data in this study was collected by using questionnaires and the objective data was collected with the triaxle accelerometer HookieAM20 in 2014 and 2015. 1117 participants filled the questionnaire and 422 wore accelerometers. The questionnaire included questions about neck shoulder pain, low back pain and active commuting by using a bicycle or walking. The accelerometer included data about leisure time, occupational physical activity and sedentary behavior. The associations between variables were then analyzed by using Chi-square (χ²)-test, Kruskall-Wallis test, Spearman correlation coefficients and multinomial logistic regression analysis. Active commuting measured by the questionnaire was associated to the incidence of neck shoulder pain when a bicycle was used. Commuting by walking was not associated to the neck shoulder pain. Participants using a bicycle 1-2 times per week for commuting seemed to have more neck shoulder pain than those using it 3-5 times per week. Multinomial regression analysis showed that also female gender, younger age and poorer health status were associated to the incidence of neck shoulder pain. Active commuting was not associated to the low back pain. Objective measured physical activity or sedentary behavior were not associated to the neck shoulder pain or low back pain. Weak correlation was noticed between the occupational sedentary behavior and neck shoulder pain. This study shows that active commuting by using a bicycle 3-5 times per week may decrease the incidence of neck shoulder pain; correspondingly using it 1-2 per week for commuting may increase the incidence of neck shoulder pain. There is a relatively small amount of recent studies on the association between commuting by using a bicycle and the incidence of neck shoulder pain though they have shown that commuting by using a bicycle has other health promoting factors. Because better health is associated with reduced sick leave employers should promote active commuting. In the future this topic needs to be further researched. Keywords: Neck shoulder pain, low back pain, physical activity, sedentary behavior, leisure time, occupational time and active commuting