Metsänhoidon mahdollisuudet metsien hiilivarastojen kasvattamiseen ja vaikutukset metsänkasvatuksen kannattavuuteen

Hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä on tärkein syy antropogeeniseen ilmastonmuutokseen, ja nopeita toimia tarvitaan, jotta maapallon keskilämpötilan nousu saataisiin rajattua 2 °C asteeseen. Hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen johtuu muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja metsäpinta-alan pienenemisestä. Metsät sitovat kasvaessaan ilmakehän hiiltä itseensä ja toimivat siten hiilinieluina ja -varastoina. Toisaalta metsien hyödyntämisellä raaka-aineena on suuri taloudellinen merkitys Suomessa. Lisääntyvän puunkäytön vuoksi on tärkeää löytää ratkaisuja siihen, miten metsiä voitaisiin edelleen hyödyntää samalla säilyttäen metsien hiilivarasto mahdollisimman suurena. Tässä työssä selvitettiin metsämallinnuksen avulla eri metsänhoitomenetelmien vaikutusta keskimääräiseen hiilensidontaan ja metsän nettonykyarvoon erilaisilla metsätyypeillä, eri ajanjaksoilla ja korkokannoilla sekä laskettiin eri menetelmien kustannustehokkuutta keskimääräisen hiilivaraston kasvattamiseksi. Suurimman nettonykyarvon antavan metsänhoitomenetelmän vaihtaminen enemmän keskimääräistä hiiltä varastoivaan menetelmään johti halvimmillaan 5–3 301 €/t C kustannuksiin riippuen korkokannasta, tarkasteluajasta ja metsätyypistä. Tulosten mukaan lisäsitoutuneen hiilitonnin kustannus voi metsänhoitomenetelmää vaihtamalla tulla joissain tapauksissa halvemmaksi kuin EU:n päästökaupassa kirjoitushetkellä oleva hiilitonnin hinta. Tämän perusteella voisi olla taloudellisesti ja ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta mielekästä tutkia sellaisten järjestelmien kehittämistä, joissa esimerkiksi metsänomistajat sitoutuisivat kasvattamaan metsiensä hiilivarastoa ja heille korvattaisiin tästä aiheutuvat tulonmenetykset.The biggest reason to anthropogenic climate change is growing carbon dioxide levels in the atmosphere. Fast actions are needed if we want to restrain global warming below 2 °C. Burning fossil fuels and reducing forest area are the main reasons for growing levels of carbon dioxide. On the one hand, forests sequester and store atmospheric carbon, and hence act as carbon sinks and storages, on the other hand forestry is an important part of the Finnish economy. Therefore, it is important to find solutions to maintain large forest carbon stocks if the use of wood will increase in future. The aim of this study was to investigate how different forest management regimes affect average carbon storages, net present value and the cost-efficiency of increased carbon stock in different forest types, with different interest rates and time periods. When the management regime that gave the biggest net present value was switched to other management regime that lead to larger average carbon storage, the lowest price of the additional carbon varied from 5 to 3 301 €/t C depending on the interest rate, studied forest type and time period. In some cases, the cost of additional forest carbon ton was lower than the price of carbon ton in the EU emission trading system. These results may be used to further study of developing system in which the forest owners commit to increase the average carbon storage in their forests and they would be paid any losses to profit that this kind of activity would affect