Lukioiden väliset erot ja paremmuusjärjestys

Tutkimuksessa selvitetään Suomen päivälukioiden tuottamia arvonlisiä ja arvonlisiin pohjautuvia paremmuusjärjestyksiä vuosille 2002-2013. Lukioiden välinen vertailu perustuu arvonlisämenetelmään, jossa kontrolloidaan oppilaiden lähtötaso ja koulujen erot oppilasaineksessa. Keskeinen ero aiempiin lukiovertailuihin on se, että arvioinnissa huomioidaan myös lähtötason kontrollointiin liittyvät ongelmat, kuten yläkoulujen toisistaan poikkeavat arviointik äytännöt. Lisäksi käytetyn menetelmän keskeinen ominaispiirre on ns. kutistusominaisuus (shrinkage), joka ottaa huomioon varsinkin pieniin lukioihin liittyvän epävarmuuden pienentämällä niiden arvonlisäarviota kohti keskiarvoa. Menetelmät, joissa ei ole tätä ominaisuutta, todennäköisesti yliarvioivat pienten lukioiden arvonlisien poikkeamista keskiarvosta. Tulosten mukaan parhaimpien ja huonoimpien lukioiden välillä on merkittäviä eroja, mutta toisaalta suuri enemmistö lukioista on sellaisia, että niitä ei voida mielekkäästi erottaa toisistaan arvonlisän perusteella. Lukioiden arvonlisissä havaitaan myös merkittävää ajallista vaihtelua, mikä vaikeuttaa huomattavasti lukioiden asettamista paremmuusjärjestykseen. Tuloksemme osoittavat, että julkisuudessa esitetyt lukiorankingit ovat harhaanjohtavia, ainakin mikäli niiden tarkoituksena on asettaa lukioita paremmuusjärjestykseen laadun tai arvonlisän perusteella