Innovation Performance of Firms in Manufacturing Industry: Evidence from Belgium, Finland and Germany in 1998-2000

The objective of this study is to study whether the R&D expenditures in Finnish firms generate better innovation output than in Belgian and German firms following the studies of Mohnen et al. (2006) and Mohnen and Dagenais (2001) and using CIS 3 data on manufacturing firms in 1998–2000. First, we use generalised tobit model to scrutinise what factors impact the firm's propensity to innovate and the amount of innovation output, the share of sales in innovative products. Second, we construct an innovation indicator based on the estimates of pooled regression and compare the expected innovation output to the observed innovation output in sample countries and industries. We find that innovativeness is overall largest in Germany whereas the results of Belgium and Finland are nearly equal. The most surprising country differences are found in the effects of public funding, which do not have any significant impact on innovation output in Finland, have a negative impact in Belgium and positive in Germany.Tutkielman tavoite on tutkia tuottavatko suomalaisten yritysten T&K-panostukset parempaa innovaatiotuotosta kuin belgialaiset ja saksalaiset yritykset. Tutkimus seuraa aiempia tutkimuksia aiheesta (esim. Mohnen et al. 2006 ja Mohnen and Dagenais 2001). Tutkimuksen empiirinen osa on kaksivaiheinen: Ensin tutkitaan selittävien muuttujien vaikutusta yritysten innovaatioalttiuteen ja innovaatiotuotokseen. Seuraavaksi estimoiduista tuloksista muodostetaan innovaatioindikaattori, jossa odotettuja innovaatiotuotoksen arvoja verrataan havaittuihin. Tutkimusmenetelmänä käytetään Heckmanin mallia (Heckman 1979), jolla estimoimaan innovaatioalttiutta ja -tuotosta. Innovaatioindikaattorin tuloksena on, että innovatiivisuus on suurinta saksalaisissa yrityksissä, kun taas Suomen ja Belgian tulokset ovat hyvin lähellä toisiaan. Yllättävimmät ja toisistaan eroavat vaikutukset löytyvät julkisesta T&K-rahoitusta kuvaavasta muuttujasta: julkisella tuella ei vaikuta olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta innovaatiotuotokseen Suomessa. Belgiassa vaikutus on merkitsevästi negatiivinen ja Saksassa merkitsevästi positiivinen