Kotitalouksien kulutus ja säästäminen: Ikäprofiilien ja kohorttien kuvaus

Tutkimuksessa tarkastellaan kotitalouksien kulutuksen, tulojen ja säästämisen ikäprofiileja ja kohortteja Suomessa. Säästäminen määritellään tulojen ja kulutuksen erotuksena. Kokonaiskulutuksen ohella tutkitaan kulutuksen hyödykeryhmien sekä kotitalouden rakenteen erityispiirteitä ja etsitään perusteita elinkaarimallin muodostamiselle. Edustavien otosten tutkimusyksikkönä on kotitalous ja aineistoina Tilastokeskuksen vuosien 1985, 1990, 1994 - 1996, 1998 ja 2001 Kulutustutkimukset. Yli ajan määräytyvät kohortit (sukupolvet) perustuvat kotitalouksien kulutuksen, tulojen ja säästämisen viitehenkilöiden ikäkeskiarvoihin. Tulokset osoittavat, että kulutuksen ikäprofiilit vastaavat melko tiiviisti tuloprofiileita. Keskimäärin kulutus noudattaa tulojen kehitystä enemmän kuin elinkaarihypoteesin perusteella voisi odottaa. Säästäminen ei näytä noudattavan käänteistä U-muotoa kotitalouden iän suhteen. Kohorttitarkastelussa on havaittavissa lamasukupolvi: ne, jotka olivat 1990-luvun laman aikana siirtymässä tai vakiinnuttamassa asemaansa työelämään, näyttävät saavuttaneen odotettua heikomman tulokehityksen. Kulutusrakenteen muutos näkyy kertahyödykkeiden osuuden pienenemisenä ja palvelujen osuuden kasvuna etenkin yli 60-vuotiaiden kotitalouksien kohdalla. Palveluryhmityksessä tietoliikennepalvelujen kulutuksen ikäprofiilit ovat kasvaneet eniten ja nuorilla ikäprofiilien kasvu on ollut voimakkainta.The paper examines age-profiles and cohorts of households' consumption, income and saving in Finland. Saving is defined as a difference of income and consumption. In addition to total consumption, different consumption categories and household structure are in focus. The aim of this paper is to create background for life-cycle modelling. The sampling unit is household and the data consist of Consumption Expenditure Surveys from 1985, 1990, 1994 - 1996, 1998 and 2001. The results indicate that the age-profiles of consumption correspond to the age-profiles of income. Average consumption follows average income more closely than can be expected according to the life-cycle hypothesis. Saving profile does not correspond to the typical inverted U-shape. We also find 'the depression generation' that reached lower income level than is expected according to the life-cycle hypothesis. The structure of consumption has changed so that the share of non-durable goods has decreased and the share of services has increased especially for household with heads over the 60 years old. The biggest increase in age profiles realized in the consumption of information services in the total services. Furthermore, this increase was strongest for the young