Alueellinen työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys 1990-luvulla

Lama tasasi alueellisia työttömyyseroja moninkertaistamalla työttömien määrän muutamalla matalan työttömyyden alueella, kun taas suhteellinen kasvu jo valmiiksi korkean työttömyyden alueilla jäi vähäisemmäksi. Kun aktiivisiin toimenpiteisiin sijoitetut rinnastettiin työttömiin, laajennetun työttömyyskäsitteen mukaan pitkäaikaistyönhakijoiden osuus työvoimasta oli 1990-luvun puolivälissä yhdentoista prosentin tuntumassa eli kaksinkertainen viralliseen pitkäaikaistyöttömyyteen nähden. Laajennetun työttömyyskäsitteen käyttö nosti myös vuosien 1995-1998 pitkäaikaistyöttömien osuuden kaikista työttömistä 30 prosentista 45 prosenttiin. Pitkäaikaistyönhakuasteet olivat matalimmat Uudellamaalla ja korkeimmat Pohjois-Suomessa, mutta työttömyyden rakenteessa pitkäaikaistyöttömyys on tyypillisesti Uudenmaan ongelma. Pitkäaikaistyönhaun sosiaalisessa vaikutuspiirissä olleiden määrä oli korkeimmillaan vuonna 1994, jolloin läheisessä kosketuksessa pitkäaikaistyöttömyyteen oli 530 000 suomalaista. Nämä muodostuivat noin 270 000:sta pitkäaikaistyönhakijasta, 100 0000:sta puolisosta ja 160 000:sta lapsesta. Vuoden 1994 jälkeen pitkäaikaistyönhakijoiden määrä kääntyi laskuun, mutta samalla pysyvyys pitkäaikaistyönhakijana kuitenkin yleistyi.High and persistent unemployment is a major economic and social problem in Finland. There are, however, regional differences in the unemployment rates and the structure of the unemployment varies considerably between different areas. This study analyses the structure of regional unemployment. During the economic depression of the 1990's differences in regional unemployment rates decreased. Some areas with very low unemployment experienced a rapid rise in unemployment rate, while unemployment arose only a little in areas with high unemployment rates. Concepts of unemployment and long term unemployment were broadened to include labour market training and subsidized jobs. In the middle of the 1990's the broadened long term unemployment rate was double the size of conventional long term unemployment rate. Broadened long term unemployment rate was lowest in southern Finland and highest in northern Finland. The amount of the long term unemployed individuals was at its highest almost 270 000 persons in 1994. Including spouses and children long term unemployment affected even 530 000 individuals in Finland in 1994. The number of spouses was approximately 100 0000 and the number of the children was 160 000. After the year 1994 the number of long term unemployed individuals began to decline, but at the same time long term unemployment became more persistent