Virosta ja Ahvenanmaan itsehallintoalueelta Suomeen kohdistuvat verokilpailupaineet

Viron jakamattomien voittojen efektiivinen verovapaus ja Ahvenanmaan veroraja EU:ssa kuuluvat merkittävimpiin lähialueilta tuleviin verokilpailupaineiden aiheuttajiin. Suurimmat verojen alentamispaineet ovat kuitenkin odotettavissa Viron liittyessä EU:n jäseneksi ja matkustajatuontirajoitteiden vapautuessa vuoden 2004 alussa. Nämä vaikutukset kohdistuvat erityisesti kulutushyödykkeisiin ja matkustajalauttasektoriin. Viron nykyinen yritysverotusjärjestelmä voi käytännössä jatkua entisellään EU:n myöntämän siirtymäajan eli vuoden 2008 loppuun asti. Veroedun vaikuttavuudesta ei ole vielä varmuutta, vaikka Viro onkin menestyksekkäästi houkutellut sille elintärkeitä investointeja ulkomailta myös maailmantalouden hidastuttua. Viron osuus suomalaisista suorista sijoituksista on edelleen vain parin prosentin luokkaa. Todellinen verokilpailu syntynee vasta jos yritysten voitonjakoon kohdistuva veroero Viron kanssa kasvaa entisestään. Ahvenanmaan verotoimivallan rajaaminen paikallisiin veroihin on estänyt maakunnan ryhtymisen veroparatiisiksi. Paikallisten verojen alhaisuus ei ole toistaiseksi johtanut merkittävään verokilpailuun mm. maakunnan lakien muodostamien investointihaittojen johdosta. Tilanne voi kuitenkin muuttua jos Ahvenanmaan itsehallinnolle myönnetään toimivalta verotuskysymyksissä.Estonia's income tax law effectively exempts companies' undistributed profits from income taxation. Together with the province of Åland's tax border in the EU, neighbouring regions are building up downward pressure on Finnish taxes. In the near future the most profound impacts are likely to follow from the lifting of import constraints in passenger traffic and Estonia's EU membership in 2004. Both events concern particularly consumption goods and the passenger transport sector. Estonia's current income taxation system may remain unmodified until the end of 2008, when the transitional period granted by the EU ends. Although Estonia has faired well in attracting FDI in the midst of a global economic slow-down, the available evidence so far has been insufficient to provide a sound basis for judging the effectiveness of the investment incentive created by the tax exemption. Estonia's share of Finnish FDI abroad has persisted at a modest level of a few percentages. Real tax competition may be envisaged, however, if the tax differential on distributed profits between the countries is further widened. Low local taxes in the province of Åland have so far generated little tax competition. The explanation may be partly found in the investment barriers created by special provisions designed to protect local culture and identity. The situation may change, however, if Åland's jurisdiction is extended to taxation, and the archipelago is no longer constrained from venturing into the tax haven path