Regional Economic Repercussions of an Economic Crisis: A Sectoral Analysis

This paper investigates the evolution of regional disparities in Finland between 1988 and 1997. The analysis focuses on per capita GDP and its subcomponents, particularly labour productivity, jobs and population. The results show, first, that the evolution of labour productivity and the number of jobs account for the emerged regional divergence of per capita GDP during 1990-1995. Second, even though inter-regional migration tends to have convergent effects on regional per capita GDP, its effect was not strong enough during 1990-1995: the divergence of productivity and jobs dominated. Third, among divergent factors (productivity and jobs), manufacturing contributes the most to the divergence of per capita GDP, whereas private services is the main convergent sector. One conclusion of the paper is that the divergent forces are gaining strength at the expense of convergent ones, as migration directs population into largest regional centres. A decline in convergent factors may occur as migration decreases the need for private sector jobs outside the centres.Tässä työssä tarkastellaan alueellisten tuotantoerojen (asukasta kohti laskettuna) muutoksia Suomen 85 seutukunnan välillä vuosina 1988-1997. Analyysi keskittyy asukasta kohti laskettuun alue-bkt:een ja sen komponentteihin, kuten työn tuottavuuteen sekä työpaikkojen ja väestön määrään. Havaintona on, että useita vuosikymmeniä jatkunut alue-erojen supistuminen kääntyi 1990-luvun lamassa alue-erojen kasvuksi. Tutkimuksen päätulos on, että työn tuottavuuden ja työpaikkojen määrän muutokset alueittain saivat aikaan erojen kasvua, kun taas väestömuutokset hillitsivät sitä. Toimialoittain tarkasteltuna teollisuus sai aikaan eniten bkt/asukas -suhteen alueellista erilaistumista, kun taas yksityisten palvelujen alueellinen kehitys pienensi eroja. Johtopäätöksenä on, että Suomen sisäisen muuttoliikkeen suuntautuessa viime vuosien osoittamalla tavalla eteläiseen Suomeen ja suurimpiin keskuksiin, yksityisten palvelujen tarve vähenee muuttotappioalueilla. Alue-eroja supistavan toimialan pieneneminen muuttotappioalueilla johtaa alue-erojen kasvuun