Välilliset verot osana Suomen verojärjestelmää: analyysi verojen vaikutuksesta kotitalouksien tulojakaumaan vuosina 1966-1990

Artikkelissa tarkastellaan Suomen koko verojärjestelmän vaikutuksia kotitalouksien tulojakaumiin. Mukana ovat sekä maksetut verot että kotitalouksien saamat tulonsiirrot ja yhteiskunnalliset palvelut. Myös kotitalouksien maksamat välilliset verot ovat mukana. Tavoitteena on saada kokonaiskuva vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän painotuksista. Kun toteutetaan verorakenteen muutoksia, vaikutuksia on vaikea arvioida tarkastelematta koko järjestelmää. Tutkimuksen tarkasteluperiodi on 1966 - 1990. Aineistona käytetään vuosille 1966, 1971, 1976, 1981, 1985 ja 1990 toteutettuja kotitaloustiedusteluja. Kuitenkin välillisistä veroista kotitalouskohtaisia havaintoja on vain vuosilta 1981 ja 1985. Tarkastelu keskittyy vertikaalisen ja horisontaalisen eriarvoisuuden analyysiin. Menetelmänä on tulojakaumien pareittainen vertailu: alkujakauma (ennen veroa) vs. loppujakauma (veron jälkeen). Lorenzin käyrien ja keskittymiskäyrien avulla havainnollistetaan verojen muutosvaikutusta. Gini- ja keskittymiskertoimien sekä niistä johdettujen tunnuslukujen avulla tehdään päätelmät jakaumavaikutuksista. Tulokset osoittavat, että välittömät verot ovat voimakkaan progressiivisia ja tulonsiirrot regressiivisiä. Molemmat yhdessä merkitsevät tuotantoon osallistumisesta saatujen tulojen jakauman tasoittumista. Välillisten verojen merkitys kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen jakaumaan on tulosten mukaan lievän regressiivinen, ts. verot kohtaantuvat suhteellisesti voimakkaammin tulojakauman alapäähän. Yhteiskunnallisilla palveluilla vaikutus on lievästi päinvastainen. Yhtenä havaintona oli, mikä usein tutkimuksissa on jäänyt vähälle huomiolle, että LVV(ALV)- vero ja muut hyödykeverot painottuvat eri tavoin. LVV(ALV)- vero on vähemmän regressiivinen