Asuinalueiden maineiden merkitys pääkaupunkiseudun alueelliseen erilaistumiskehitykseen : tarkastelussa lapsiperheet

Pääkaupunkiseudulla on viime vuosikymmeninä ollut havaittavissa uudenlaista alueellista eriytymistä. Seudun itä- ja koillisosiin on alkanut muodostua eri mittareilla mitaten pieniä pistemäisiä huono-osaistuvia alueita, joiden pelätään tulevaisuudessa laajenevan ja kasvavan. Pääkaupunkiseudun kehityksen tutkimiseen on viime vuosikymmeninä kiinnitetty huomiota, mutta asuinalueiden maineiden vaikutusta tähän kehitykseen on tutkittu hyvin vähän. Tarkoituksenani on pro gradu-tutkielmassani tarkastella asuinalueen mainetta ja sen vaikutusta lapsiperheiden asumisvalintoihin. Pyrkimykseni on selvittää, onko asuinalueen maineella vaikutusta pääkaupunkiseudun alueelliseen erilaistumiskehitykseen. Tutkielmani tavoite on pyrkiä selittämään, millä erilaisilla tavoilla asuinalueen maine määräytyy ja kuinka paljon sillä on merkitystä silloin, kun lapsiperheet tekevät asumisvalintojaan. Tavoitteenani on myös selvittää, mitkä maineen osatekijät vaikuttavat eniten asuinalueen maineen muodostumiseen. Tutkimusmetodi on pro gradu-tutkielmassani kvalitatiivinen. Haastattelin kesän 2012 aikana 30 pääkaupunkiseudulla asuvaa lapsiperhettä heidän asumisvalinnoistaan. Haastattelut olivat sekoitus teema- ja syvähaastatteluista. Tarkoituksenani on peilata haastatteluiden antia aikaisempaan, lähinnä kansainvälisesti tuotettuun, tutkimuskirjallisuuteen. Aikaisempaa kotimaista tutkimuskirjallisuutta asuinalueiden maineista on hyvin niukasti ja sen vuoksi tämän kaltaiselle tutkimukselle on mielestäni tällä hetkellä tarvetta. Olen käyttänyt tutkielmassani tutkimuskirjallisuutta, joka on tuotettu lähinnä Euroopassa. Asuinalueiden maineita on tutkittu kattavasti ainakin Tanskassa, Norjassa, Hollannissa ja jonkun verran myös Iso-Britanniassa ja teoreettisessa taustoituksessa käsittelen esimerkkejä lähinnä näistä maista. Haastattelujen perusteella voi sanoa, että asuinalueen maineeseen voimakkaimmin vaikuttavat vuokratalo- ja kerrostalokeskittymät, jotka viestivät alueen sosioekonomisen rakenteen heikkoudesta. Myös maahanmuuttajien runsas määrä alueella viestii heikommasta sosiekonomisesta rakenteesta ja näin ollen asuinalueen huonommasta maineesta. Lapsiperheitä tarkastellessa voimakkaasti nousi esiin koulujen maineen vaikutus asuinalueen valinnassa. Maahanmuuttajarunsaille asuinalueille ei mielellään muuteta, koska pelätään, että lapset eivät tällöin saa parasta mahdollista opetusta kouluissa, joissa on oppilaina runsaasti maahanmuuttajia. Aikaisemmasta tutkimuskirjallisuudesta hieman poiketen asuinalueen status merkitsi haastateltaville hyvin vähän. Muutenkin on havaittavissa, että asuinalueiden maineisiin suhtaudutaan melko kriittisesti. Tärkeänä pidetään asukkaan omia havaintoja alueesta sekä asuinalueen sisäisen maineen vaikutusta. Asuinalueen ulkoisella maineella on merkitystä vain silloin, kun kyseessä on huonomaineisimmat ja seudun asukkaille tuntemattomammat sekä kaukaisemmat asuinalueet. Asuinalueen maineella tuntuu tällöin olevan suuri merkitys asumisvalintoja tehtäessä. Jos asia on näin, on sillä suuri vaikutus pääkaupunkiseudun erilaistumiskehitykseen, koska tällöin heikompien asuinalueiden asukasrakenne on vaarassa heikentyä entisestään