Henkilöyhtiön oikeusasema tuloverotuksessa : Vero-oikeudellinen tutkimus vero-oikeuden ja yhtiöoikeuden suhteesta henkilöyhtiön omaan pääomaan liittyvissä oikeustoimissa

The subject of the study is the tax treatment of capital flows between partnerships and their partners. The theme is discussed by examining the differences and the relationship between company law and tax law. The study focuses on legal acts related to partnership equity capital. Company law regulations regarding partnerships are very flexible, and the tax law related to partnerships is quite limited and tends to remain on a general level. The scrutiny must therefore be founded on legal praxis. The theoretical basis, conception of multidimensionality of justice takes into account not only the norms of tax law, but also practical reality as well as values and goals. It is sensible to base a study on the formation of tax law interpretation based on judicial rulings on the concept of the hermeneutic spiral. The hermeneutic spiral takes into account changes in legislation, judicial rulings, comments expressed in judicial literature as well as different practical arguments and the social impact of justice. The study has shown that legal praxis has had a leading role in developing legislation. In general, the interpretation policy developed and adopted in legal praxis has been codified into tax law. As the law was enacted, only those flaws which were seldom detected in legal praxis were corrected. Tax law is a dynamic branch of law where the development of the tax norm can be sensibly described as a hermeneutic continuum. It is in this sense that we have stressed the historic nature of the development of the tax norm and concept. A meaning does not emerge from thin air , but is based on a long-term development, as the meaning of the concept has adapted to better fit the development and content of the real world. The changes in taxation-related legislation and legal praxis show that the separate natures of the capital circle of the partnership and that of the partner is pronounced. The taxation of capital transfers between a partnership and its partner has become similar to the taxation of capital transfers between a limited company and its shareholder. The conception of the partnership and its active partner belonging to the same capital circle has had to take a step back, as has its impact on the interpretation of tax regulations. The strong real status of legal praxis as a source of law within tax law is based on two main arguments. Firstly, company law regulating partnerships is largely discretionary. Secondly, there are only few tax law provisions regulating partnerships, and even those that exist are written on a very general level. The study is concluded with a proposal to revert to the independent tax liability of partnerships. This reverse transition can be supported with the results of this research, as it would mean the unification of the respective meanings within tax law and company law.Tutkimuksen kohteena on avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden ja niiden yhtiömiesten välisten pääomavirtojen verokohtelu. Tutkimuksessa avataan tätä tematiikkaa yhtiöoikeuden ja vero-oikeuden eroja ja keskinäisiä suhteita selvittävästä näkökulmasta. Tutkimuskohteeseen tuo haastetta henkilöyhtiöiden yhtiöoikeudellisen sääntelyn joustavuus ja vero-oikeudellisen sääntelyn suppeus ja yleispiirteisyys. Tutkimus on sen vuoksi kohdistettava oikeuskäytäntöön. Tutkimuksen teoreettisena perustana on käsitys oikeuden moniulotteisuudesta, jolloin tutkimuksessa on otettava huomioon vero-oikeuden normien lisäksi reaalitodellisuus sekä arvot ja tavoitteet. Vero-oikeudellisen tulkinnan kehittymisen tutkimusta oikeuskäytännön ratkaisujen perusteella on mielekästä perustaa hermeneuttisen jatkumon käsitteeseen. Hermeneuttisessa jatkumossa otetaan huomioon lainsäädännön muutokset, oikeuskäytännön ratkaisut, oikeuskirjallisuuden kannanotot sekä erilaiset reaaliset argumentit ja oikeuden yhteiskunnalliset vaikutukset. Yhtiöoikeudellisten käsitteiden ja vastaavien vero-oikeudellisten käsitteiden merkityssisältöä on tutkittava sekä yleisten oppien tasolla että oikeuden pintatasolla eli verolainsäädännössä ja oikeuskäytännössä. Keskeisiä kohteita ovat vero-oikeuden oikeuslähdeoppi sekä verolain tulkintaperiaatteet. Tutkimus on osoittanut, että oikeuskäytäntö on hyvin vahvasti ohjannut lainsäädännön kehitystä. Verolakiin on lähinnä kodifioitu oikeuskäytännössä kehittynyt tulkintalinja. Lakia säädettäessä on korjattu lukumääräisesti vain vähäisessä määrin oikeuskäytännössä havaittuja epäkohtia. Oikeuskäytännön reaalisesti vahvaa asemaa vero-oikeuden oikeuslähteiden joukossa on tutkimuksessa useassa yhteydessä korostettu. Vero-oikeus on dynaaminen oikeudenala, jossa veronormin kehittymistä voidaan mielekkäällä tavalla kuvata hermeneuttisena jatkumona. Tässä tarkoituksessa olen korostanut veronormin ja käsitteen merkityssisällön kehityksen historiallisuutta. Merkityssisältö ei ilmesty tyhjästä , vaan se perustuu pitkän ajanjakson aikana tapahtuneeseen käsitteen sisällön muokkaantumiseen vastaamaan paremmin reaalisen maailman kehitystä ja sisältöä. Verolainsäädännön muutokset ja oikeuskäytännön muuttuminen osoittavat, että yhtiön ja yhtiömiehen varallisuuspiirien erillisyys on korostunut. Henkilöyhtiön ja yhtiömiehen välisten varainsiirtojen verotus on muuttunut vastaamaan osakeyhtiön ja sen osakkeenomistajan välisten varainsiirtojen verokohtelua eli osakeyhtiöistynyt. Henkilöyhtiön ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen yhteisen varallisuuspiirin ajatus ja vaikutus verosäännösten tulkintaan on saanut väistyä. Tutkimuksen lopuksi esitetään harkittavaksi palaamista henkilöyhtiöiden itsenäiseen verovelvollisuuteen. Paluuta voidaan tukea tutkimuksen tuloksilla, koska se merkitsisi yhtiö- ja vero-oikeuden vastaavien käsitteiden merkityssisältöjen yhtenäistymistä. Tätä voidaan puoltaa verovelvollisen kannalta tärkeiden ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden näkökulmasta, mutta myös suunnitteilla olevan yhteisö- ja osinkoverouudistuksen vuoksi, jossa henkilöyhtiöt ovat jälleen jäämässä unohduksiin