Narsisti vai tavallinen kusipää? : Lehtijutun synty editointiprosessissa Helsingin Sanomien Elämä-sivuilla

Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee Helsingin Sanomien Elämä-sivujen editointiprosessia. Tutkimusasetelma on kaksiosainen. Tutkimuksessa kuvataan ja analysoidaan suunnittelevaa ja editoivaa työtapaa tapaustutkimuksen, yhden lehtijutun syntyprosessin, kautta. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan editointiprosessissa syntyneen lehtijutun kieltä. Sitä, mitä lehtijutun kielelle tapahtuu vuorovaikutuksellisessa editointiprosessissa: miten ja miksi kollektiivinen kirjoittaja muokkaa ja korjaa tekstiä, ja millaista sen kielestä tulee. Tutkimusaineisto on kerätty etnografisesti. Aineistoon kuuluu erilaisia keskustelunauhoitteita, puheluita, sähköposteja, muistiinpanoja ja tekstejä. Dokumentit kattavat koko editointiprosessin konseptista palautteeseen. Aineistoa analysoidaan pääosin kahdesta teoreettisesta viitekehyksestä käsin: ensinnäkin journalistiikan, erityisesti editoinnin tutkimuksen, ja toiseksi tekstintutkimuksen, erityisesti kriittisen diskurssintutkimuksen näkökulmista. Keskeiset tutkimustulokset editointiprosessista liittyvät prosessin vaiheiden läpikäymiseen, työn häiriöihin ja lehtijutun näkökulman valintaan. Tutkimuksessa havaitaan, että editointiprosessin vaiheet eivät ole kovin tarkkarajaisia. Työn häiriöitä aiheuttavat mm. implisiittiset journalistiset työkalut, harvalukuinen avustavien toimittajien joukko ja työn aikataulutus. Sen sijaan lehtijutun näkökulman valinta on avainasemassa, kun määritellään sanomalehden teemasivujen juttu -genren rajoja ja piirteitä. Tekstin muokkausten ja kielenkorjausten analyysissa kiinnitetään huomiota tekstin ideologisiin merkityksiin. Tutkimuksessa saadaan selville, että kollektiivisen kirjoittajan tekemät korjaukset vahvistavat narsisteihin liitettyjä stereotypioita, esimerkiksi tällaisia: narsisti on älykäs, voimakas ja väkivaltainen. Stereotypiat rakentuvat tietyistä rakenteellisista ja kielellisistä valinnoista, muun muassa näkökulmien lisäyksistä tai poistoista sekä kielen editoinnista ytimekkäämmäksi. Tekstiin tehdyistä muokkauksista ja korjauksista hahmottuu myös kollektiivisen kirjoittajan käsityksiä hyvästä kielestä. Tutkimuksessa havaitaan, että usein korjausten taustalla vaikuttavat kieli-ideologiat, eivät niinkään esimerkiksi kielenhuollon ohjeet. Kollektiivinen kirjoittaja on omaksunut ensinnäkin puristisen kieli-ideologian, joka kannattaa suomen kielen vaalimista ja suojelemista esimerkiksi kansainvälisiltä vaikutteilta. Toisekseen kollektiivinen kirjoittaja suosii eräänlaista journalistista kieli-ideologiaa, joka mukailee journalistisen kirjoittamisen oppaiden ihanteita ytimekkäästä ja helppolukuisesta lehtikielestä