Eettisesti laadukas aikuissosiaalityö

Eettiset kysymykset ja valinnat ovat sosiaalityön arkipäivää. Sosiaalityön eettinen harkinta on osa työntekijöiden ammattitaitoa. Eettinen ammattitaito tulee tärkeäksi kun sosiaalityötä lähestytään toimintana, jossa asiakkaan kanssa tehdään valintoja sekä päätöksiä useiden mahdollisten vaihtoehtojen välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sosiaalityön etiikkaa aikuissosiaalityön viitekehyksessä. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, millaisia mahdollisuuksia aikuissosiaalityössä on nykyään eettisesti laadukkaan sosiaalityön toteuttamiseen. Eettisesti laadukkaalla aikuissosiaalityöllä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sellaista aikuissosiaalityötä, jossa huomioidaan sosiaalialan ammattietiikka, eettiset periaatteet ja ohjeistukset. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmetodina on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimuksen haastattelut on tehty teemahaastattelulla. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan aikuissosiaalityössä työskentelevän sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan haastatteluista, jotka on tehty keväällä 2012. Aineiston analyysi on tehty aineistolähtöisesti. Keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat sosiaalityön ammattietiikka, eettiset periaatteet sekä aikuissosiaalityö. Tutkimuksessa käsitellään aiempaa teoreettista kirjallisuutta sosiaalityön etiikasta sekä ammattietiikan osaamista sosiaalityössä. Tutkimus osoittaa, että haastatellut pitävät sosiaalityön ammattietiikkaa arvossaan. Haastateltavat eivät välttämättä osaa luetella kaikkia eettisiä periaatteita eivätkä osaa soveltaa eettisiä ohjeistuksia arjen työssä, mutta monelle työntekijälle eettiset arvot ovat sosiaalityön lähtökohta ja antavat sille merkityksen. Sosiaalityön ammattietiikan tunteminen koettiin tärkeäksi, koska eettisiä ongelmia ratkaistiin lähes päivittäin. Yleisin eettinen ongelma liittyi tilanteisiin, jossa ristiriidassa olivat asiakkaan odotukset ja toiveet sekä työntekijän asenteet ja arvot. Myös sosiaalityöntekijän yhteiskunnallinen rooli sekä auttajana että kontrolloijana koettiin eettisenä ongelmana, joka nousi säännöllisesti esille arjen työssä. Haastateltavat ratkaisivat eettisiä ongelmia ensisijaisesti keskustelemalla niistä kollegoiden ja esimiehen kanssa. Päätösten huolellisia perusteluja haastateltavat kokivat myös eräänä keinona ratkaista eettisiä ongelmia. Haastateltavien mukaan sosiaalityön eettiset periaatteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon siten, että etiikkaan alettaisiin kiinnittää enemmän huomiota työyhteisössä. Haastateltavien mukaan etiikkaan voidaan kiinnittää enemmän huomiota reflektoimalla asiakasasioita eettisten periaatteiden kautta, kiinnittämällä huomiota työntekijöiden omiin arvoihin ja asenteisiin sekä hyvinvointiin. Haastateltavat toivat esille myös koulutusten sekä työnohjauksen tärkeän roolin eettisten asioiden käsittelyssä. Haastateltavien mukaan tekijät, jotka vaikuttavat siihen, että eettisiä periaatteita ei osata tai haluta soveltaa työssä ovat kiire, työntekijän oma hyvinvointi, työn tehokkuusvaatimukset sekä työn priorisointi. Lisäksi ristiriidat asiakkaan ja työnantajan välillä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen että eettisiä periaatteita ei sovelleta sosiaalityössä. Tutkimuksen mukaan aikuissosiaalityössä on hyviä mahdollisuuksia eettisesti laadukkaan sosiaalityön toteuttamiseen. Työntekijät ovat motivoituneita ja tietoisia ammattietiikasta sekä eettisistä periaatteista, mutta ulkoapäin tulevat vaatimukset vievät aikaa eettiseltä pohdinnalta arjen työssä. Työntekijöille vieritetään paljon henkilökohtaista vastuuta eettisessä pohdinnassa sekä eettisten periaatteiden soveltamisessa. Sosiaalityöntekijät ovat valmiita työskentelemään eettisten periaatteiden mukaisesti sekä tuomaan esille periaatteita arjen työssä, mutta sosiaalialalla vallitseva kiire ja työn priorisointi vievät aikaa eettisesti laadukkaalta sosiaalityöltä. Sosiaalityöntekijöiden omat arvot ja asenteet vaikuttavat myös siihen, miten sosiaalityön eettiset periaatteet huomioidaan arjen työssä