Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen arvottaminen. Tarve ja menetelmiä

Tässä työssä on tarkasteltu vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen rahallisen arvon selvittämistä ja siinä käytettäviä taloudellisia arvottamismenetelmiä ja niillä tehtyjä tutkimuksia. Erityisesti on keskitytty lausuttujen preferenssien menetelmiin, joilla hyötyjä voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti sekä tulostensiirtomenetelmään, jolla tietyssä kohteessa tehdyn arvottamistutkimuksen tuloksia voidaan siirtää toiseen kohteeseen. Lisäksi on vertailtu eri menetelmillä tuotettujen hyötyarvioiden käyttökelpoisuutta päätöksenteon tukena. Työssä on tehty katsaus tähän mennessä toteutettuihin vesistöjen tilan parantamisen arvottamistutkimuksiin niin Suomessa kuin muissakin maissa. Katsauksessa ovat olleet mukana kyselyjen avulla tehdyt arvottamistutkimukset ja tulostensiirrot. Suomen tilannetta on tarkasteltu lisäksi lupavirastojen ympäristöneuvoksille suunnatun kyselyn avulla, jossa on selvitetty hyötyjen ja haittojen arviointia lupamenettelyssä. Lisäksi kirjallisuuskatsauksen avulla on arvioitu arvottamismenetelmien käytön nykytilannetta ja vaikutusta päätöksentekoon. Vesistöjen tilan parantamisesta koituu erilaisia hyötyjä eri ihmisryhmille, joiden rahallista arvoa voidaan arvioida arvottamistutkimuksilla. Arvioita on mahdollista käyttää osana kustannushyötyanalyyseja, ja siten tarkastella hankkeiden taloudellista tehokkuutta. Selvityksen mukaan Yhdysvalloissa kustannushyötyanalyyseja ja arvottamistutkimuksia käytetään melko yleisesti vesivaroja koskevassa päätöksenteossa, mutta Euroopassa samanlaista käytäntöä ei yhtä laajassa mittakaavassa ole. Vesistöjen tilan parantamisen hyötyjen rahallisen arvon määrittäminen on tärkeää, sillä se lisää niiden vertailukelpoisuutta kustannuksiin ja siten päätösten läpinäkyvyyttä. Tulostensiirrolla saatavien melko karkeidenkin hyötyarvioiden avulla on usein mahdollista saada käsitys kunnostushankkeen hyötyjen suuruusluokasta suhteessa kustannuksiin, mikä usein jo sinällään riittää päätöksenteon tueksi. Merkittävissä hankkeissa on puolestaan suositeltavaa suorittaa alkuperäinen arvottamistutkimus. Euroopan unionin lainsäädännön ja erityisesti vesipolitiikan puitedirektiivin tuomat uudet vaatimukset asettavat haasteen taloudellisen arvottamisen kehittämiselle Suomessa. Alkuperäisiä arvottamistutkimuksia vesistöjen tilan parantamisesta tarvitaan lisää, ja niiden suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon tutkimusten tulosten mahdollinen myöhempi hyödynnettävyys muissa kohteissa. Siten arvottamistutkimuksista saadaan mahdollisimman suuri hyöty